Kahdeksantoista vuotta sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi ensimmäisen tuomionsa turkkilaisen aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülken hyväksi, Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi uuden päätöksen koskien aseistakieltäytymisoikeuden loukkauksia Turkissa.
Teksti: Juhis Ranta, Kuva: Sofia Kivistö
Jokasell' on oikeus haluta muutosta
Lupa osottaa mieltä
Jokasell' vapaus vaatia parempaa
Ja niin edelleen, laulaa Paleface kappaleella Mull’ on lupa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuore raportti käsittelee aseistakieltäytymistä sotapalveluksesta ihmisoikeutena ja esittää suosituksia, joiden avulla valtiot voivat turvata tämän oikeuden toteutumisen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti.
Monilla meistä on tutkintonimike. Minulla, Kalevi Kapinaisella, on tapana toimia psykologina keittiöissä sekä yhteiskuntatieteen maisterina kulttuurikapakoissa.
Tottahan se nyt on, että kaiken yhteiskunnallisen toiminnan tulisi perustua kieltäytymisvelvollisuuteen – ei kieltäytymisoikeuteen. Pitäisi lailla säätää yleinen kieltäytymisvelvollisuus, joka koskisi kaikkia yhteiskunnan osa-alueita ja kaikkia ihmisiä ilman henkilö- tai ryhmäperusteisia poikkeuksia.
Kolme asiaa:
Asianajaja Joonia Streng on totaalikieltäytyjien juttuja hoitaessaan päässyt näkemään Suomea päästä päähän: pohjoisin oikeudenkäynti on ollut Sodankylässä, eteläisin Tammisaaressa. Potkua työhönsä hän kuitenkin saa perheen ohella vapaa-ajan asunnosta Espanjassa, eli etelän lämmöstä ja valosta.
Teksti: Aku Kervinen
Perjantaina 5. huhtikuuta thaimaalainen aseistakieltäytyjä ja ihmisoikeusaktivisti Netiwit Chotiphatphaisal, 27, julisti aseistakieltäytymisensä värväyskeskuksen edessä Samut Prakarn provinssissa. Hän kertoi avoimesti vakaumuksensa sen sijaan, että olisi osallistunut kutsuntoihin. Hänelle myönnetty palveluksen lykkäys opiskelijastatuksen perusteella päättyi tuona päivänä. Häntä ei pidätetty. Thaimaa ei tunnusta oikeutta aseistakieltäytymiseen.
Amnesty International, Connection e.V., European Bureau for Conscientious Objection (EBCO), International Fellowship of Reconciliation (IFOR) ja War Resisters’ International (WRI) vaativat Kreikan viranomaisia kumoamaan Thomas Katsaroksen siviilipalvelushakemusta koskevan hylkäyspäätöksen ja takaamalla hänelle oikeudenmukaisen vakaumuksentutkinnan. Katsaroksen tapauksen kuuleminen on tarkoitus käsitellä Kreikan korkeimmassa hallinto-oikeudessa maaliskuussa 2023.
Aseistakieltäytyjäliitto vastaanotti perjantaina 2.9. kansainvälisiä vieraita, kun kattojärjestömme EBCO:n (European Bureau for Conscientious Objection) edustajia saapui Helsinkiin Belgiasta, Kreikasta ja Sveitsistä. Mukana oli myös jo edellisenä päivänä Lontoosta kaupunkiin tullut WRI:n (War Resisters’ International) työntekijä, minkä lisäksi Pasilan Rauhanaseman sali täyttyi illan tullen niin Aseistakieltäytyjäliiton kuin muidenkin järjestöjen toimijoista.
Aseistakieltäytyjien asema Kreikassa on heikentynyt merkittävästi. Viralliset tilastotiedot paljastavat, että ideologisin, ei-uskonnollisin, syin aseistakieltäytyjiksi hakevien tunnustamisprosentti on tippunut vuonna 2021 nollaan. Tiedot paljastuivat osana aseistakieltäytyjä Thodoris Diamantidiksen oikeudenkäyntiä. Tammikuussa 2022 Diamantidiksen puolustus vaati Kreikan puolustusesikunnalta aseistakieltäytymistilastoja viimeiseltä vuosikymmeneltä, mutta tämä hylkäsi vaatimuksen vedoten kansalliseen turvallisuuteen.
Syyskuun alussa neljä israelilaisnuorta, Shahar Schwartz (18), Einat Gerlitz (19), Evyatar Moshe Rubin (19) sekä Nave Shabtay Levin (18), kieltäytyi liittymästä Israelin armeijaan ja siten ottamasta osaa Länsirannan ja Gazan kaistaleen miehitykseen. Tässä heidän lausuntonsa.