Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta on nyt tunnustettu Etelä-Koreassa. Taistelu asepalvelukselle vaihtoehtoisen siviilipalveluksen puolesta on kuitenkin vasta alkanut.
Aseistakieltäytymisoikeuden tunnustaminen vakaumuksen nojalla on merkittävä voitto. Oikeusistuin määräsi vuonna 2019 maan kansalliskokouksen valmistelemaan lain, joka sallisi asepalvelukselle vaihtoehtoisen palvelun.
Etelä-Korean perustuslakituomioistuin linjasi, että olemassa oleva perustuslaki ei takaa omantunnon vapautta. Oikeuden päätöksen jälkeen Korean yhteiskunta on joutunut ankaraan väittelyyn asiasta. Prosessissa on ollut kouriintuntuvia saavutuksia, kuten ensimmäistä kertaa koskaan korkeimman oikeuden päätös aseistakieltäytyjän syyttömyydestä marraskussa 2019. Toisaalta militarismin läsnäolo kaikkialla on paljastunut nyt kun taistelu vaihtoehtoisen siviilipalveluksen toimintatavasta on vasta aluillaan.
Korealaiset uskovat vahvasti asevoimien tarpeellisuuteen maan puolustamisessa, onhan maalla pitkä ulkomaisen miehityksen ja sodan historia. Sata vuotta sitten Korea oli 35 vuotta naapurimaa Japanin kolonialisoima. Vapautumisen jälkeen Koreat kävivät kolme vuotta totaalista sotaa, ja sen jälkeen on ollut jatkuvia eritasoisia sotilaallisia konflikteja.
Oikeuden päätös on merkittävä otettaessa huomioon kuinka hiljakkoin asia lisättiin kansalliselle agendalle. 80-luvun sotilasdiktatuurin vastaisen demokratiaa puolustavan joukkoliikkeen aikana ei ollut poliittisia omantunnon syistä asepalveluksesta kieltäytyjiä. Siihen aikaan Koreassa toiminnan etunenässä olleet opiskelijaliike ja työväenliike tunnettiin militaristisesta kulttuuristaan. Vuoden 1945 jälkeen 19 000 Jehovan todistajaa on ollut vangittuina. He tekivät pohjatyön tämän päivän saavutuksille.
Poliittiset aseistakieltäytyjät ja rauhanaktivistit ansaitsevat kunnian asian nostamisesta yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Yli 15 vuoden asepalveluksen vastustamiskamppailu johti oikeuslaitoksen päätökseen. Elimen, jonka sanotaan olevan Korean yhteiskunnan konservatiivisin instituutio.
Menestyksen mahdollistaneet strategiat
Uusien aseistakieltäytyjien jatkuva esiinmarssi on suurin viimeaikaisiin tuomioistuinten päätöksiin vaikuttanut tekijä. He ovat jatkuvalla toiminnallaan pitäneet esillä aseistakieltäytymistä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Varsinkin poliittisista syistä kieltäytyneet ovat tehneet olemassaolonsa näkyväksi puhumalla aktiivisesti pasifismistaan.
Erilaisia taktiikoita käyttäen – kuten lehdistötilaisuuksien ja juhlien järjestäminen tukijoille – he ovat kääntäneet tarinansa asepalveluksen hylkäämisestä yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. Liikkeen keskiössä oli World Without War, WWW, jonka aseistakieltäytyjät ja rauhanaktivistit perustivat vuonna 2003 tukemaan aseistakieltäytymistä ja edistämään siviilipalveluksen käyttöönottoa. WWW tarjosi neuvontaa asepalveluksesta kieltäytymisestään huolestuneille. Järjestön yhteistyöhön kieltäytyjien kanssa kuului myös kampanjan suunnittelu ja ideoiden esittely Korean yhteiskunnalle. Asepalveluksesta kieltäytyneet kokoontuivat luonnollisesti WWW:n piirissä ja menivät vankilaan ilmaistuaan julkisesti vakaumuksellisen asevoimista kieltäytymisensä.
Kampanjan alkuvaiheessa WWW keskusteli pääasiallisesti vaihtoehtoisen siviilipalvelusmallin kehittämisestä pikemminkin kuin siitä, miten vältettäisiin kieltäytyjien joutuminen vankilaan. Seurauksena Yhdysvaltojen Irakin maahantunkeutumisesta 2003 ja korealaissotilaiden lähettämisestä sinne taistelemaan, osallistuminen aseistakieltäytymiskampanjaan alettiin vähitellen nähdä kansalaistottelemattomuutena valtion väkivaltaa vastaan. Tämä vahvisti rauhanliikettä ja sai ihmiset hylkäämään asepalveluksen laajemmalla perustelukirjolla.
Sotilaat ovat kieltäytyneet asepalveluksesta todistettuaan mielenosoittajiin kohdistuvaa valtion väkivaltaa tai kun joukkoja on lähetetty taistelemaan epäoikeudenmukaisiin sotiin. Feministit ovat kieltäytyneet, koska ovat halunneet uudelleen määritellä tai laajentaa armeijan vääristämää maskuliinisuutta. Ja queer-aktivistit ovat hylänneet asevoimien heille pakottaman sosiaalisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen heidän julkistettuaan vakaumuksellisen aseistakieltäytymisensä WWW:n avulla.
Aseistakieltäytymiskampanjassaan WWW on työskennellyt kontaktien laajentamiseksi kansainväliseen yhteisöön. Kansainväliset rauhanliikkeet, kuten War Resisters' International (WRI) ovat liikkeen alusta alkaen tarjonneet tärkeitä neuvoja, suunnitelmia ja apua kampanjoiden käynnistämiseen. Korealaiselle kansalaisyhteiskunnalle, jolle kysymys asepalveluksesta kieltäytymisestä oli vieras, kansainvälinen solidaarisuus on ollut elintärkeää. Kampanjastrategiat ja tapaustutkimukset muista maista ovat olleet suuri apu. WWW on myös osallistunut YK:n ja muiden kansainvälisten elinten toimintaan. Kansainvälinen laki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat olleet erityisen tärkeässä roolissa vaikutettaessa oikeuslaitokseen aseistakieltäytymistä edistävissä päätöksissä.
Vuonna 2007 tilanne kriisiytyi. Roh Moo-huynin hallitus päätti ottaa käyttöön vaihtoehtoisen palvelumuodon, mutta puolustusministeriön päätös oli täysin vastakkainen, kun konservatiivinen Lee Myung-bakin hallitus tuli valtaan. Takaiskun jälkeen aktivistit olivat epätoivoisia. He olivat tehneet kaiken mitä saattaa ajatella mukaan lukien kaikenlaiset katuaktiot, lobbaaminen kansalliskokouksen painostamiseksi, kansainvälisen solidaarisuuden luominen ja osallistuminen kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin.
Muutoksen mahdollisuus korealaisessa poliittisessa ilmapiirissä oli kyseenalaista mikäli konservatiivihallitus jatkaisi. Aktivistit olivat väsyneitä, lannistuneita ja ennen muuta vailla toimintalinjaa, jota seurata. Pohdiskellakseen aktivismiaan ja herättääkseen uudelleen henkiin tulevien kampanjoiden suunnittelun, WWW järjesti väkivallattoman toiminnan koulutuksen käyttämällä Bill Moyerin Movement Action Plan -työvälinettä WRI:n avustuksella. Se osoittautui kampanjaan osallistuville oikea-aikaiseksi ja välttämättömäksi. Koulutus mahdollisti aktivistien uudelleen voimaantumisen. He pystyivät helpottamaan huolestuneisuuttaan oppimalla sen, että sosiaaliset liikkeet ovat pitkiä prosesseja. Heidän täytyi löytää strategiat lyhyt- ja pitkäaikaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kukin aktivisti pystyi myös pohtimaan omaa rooliaan kampanjan onnistumisessa.
Naisten johtajuudella oli myös suuri vaikutus korealaisessa aseistakieltäytymisliikkeessä. Koska asepalvelus on pakollista vain miehille, naiset ovat luonnollisesti astuneet johtorooleihin, kun kieltäytyneet miehet on vangittu. Tämä on mahdollistanut sen, että naisaktivistit ovat Koreassa johtaneet kampanjaa asepalvelusta vastaan. Tämän seurauksena liikkeestä on kehittynyt tasa-arvoisempi ja demokraattisempi. WWW ei sotkeutunut aseistakieltäytymisliikkeiden helppoihin ansoihin, kuten miespuolisten kieltäytyjien sankareiksi nostamiseen.
Kamppailu jatkuu
Perustuslakituomioistuimen päätöksellä vaihtoehtoisen palveluksen käyttöönotto on nyt todellisuutta. Kuitenkaan jotkut puolustusministeriön virkailijat ja hallitus eivät ole kiinnostuneita siitä, noudattaako vaihtoehtoinen palvelus ihmisoikeusstandardeja. Esimerkiksi konservatiivipuolue esittää, että siviilipalvelusta pitäisi käyttää rangaistusmuotona.
Ministeriön 28. joulukuuta 2019 ehdottama järjestelmä ei ole hyväksyttävä, koska siinä vaaditaan palvelustavan valitsevia työskentelemään kaksi kertaa pidempään kuin asepalveluksen valitsevien ja rajataan heidän palvelunsa vankiloihin. Jos vaihtoehtoisen palvelun käyttöönottoa ehdotetaan tältä pohjalta, ei ole kysymyksessä omantunnon vapauden laajentaminen eikä militarismin heikentäminen, vaan pikemminkin tapa rangaista aseistakieltäytyjiä.
Seurauksena tästä WWW työskentelee toisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa varmistaakseen, että hallituksen ehdottama vaihtoehtoinen palvelus järjestetään ihmisoikeusystävällisempänä, ei-rankaisevalla tavalla. Kampanjoita järjestetään painostamaan puolustusministeriötä ja hallitusta sekä parantamaan julkista mielipidettä aseistakieltäytymistä kohtaan.
Erään kansalliskokouksen jäsenen avulla, joka on ihmisoikeuslakimies ja aseistakieltäytyjien puolestapuhuja, WWW kokoaa listaa taivuteltavista lainsäätäjistä, joille kohdistaa tiedotusta aiheesta. Suunnitelmissa on myös esitellä oikeudenmukaisempia esimerkkejä siviilipalvelusmalleista muissa maissa, olkoonkin että antipatiaa aseistakieltäytymistä vastaan on enemmän kuin koskaan.
WWW on täysin tietoinen vaihtoehtopalveluksen keskeisistä rajoituksista ja valmistautuu sen käyttöönoton jälkeen kehittämään antimilitaristista liikettä. Aktivistit ovat pitäneet aiheesta seminaareja ja keskusteluja. Lähikuukausina tullaan pitämään työpajoja, joissa kehitetään WWW:n päämäärät ja strategiat siviilipalveluksen jälkeiselle ajalle.
TEKSTI: YONGSUK LEE
KÄÄNNÖS ENGLANNINKIELISESTÄ VERSIOSTA : KIKKA RYTKÖNEN
Yongsuk Lee on WWW:n aseistakieltäytyjäkampanjan koordinaattori ja aseistakieltäytyjä.
Artikkeli on ilmestynyt alunperin Waging Nonviolence -sivustolla nimellä After historic breakthrough, South Korea’s movement for conscientious objection faces new challenges: https://wagingnonviolence.org/2019/02/movement-conscientious-objection-s...