Jyväskyläläinen totaalikieltäytyjä Roope Pekkinen toimitti 8.8. kieltäytymisilmoituksensa Siviilipalveluskeskukselle.
Samana päivänä Aseistakieltäytyjäliitto verkkojulkaisi Pekkisen asevelvollisuutta käsittelevan pamfletin "Saako kasvaa rauhassa? – totaalikieltäytyjän ajatuksia suomalaisesta asevelvollisuudesta."
Teksti: Roope Pekkinen
Asianajaja Joonia Streng on totaalikieltäytyjien juttuja hoitaessaan päässyt näkemään Suomea päästä päähän: pohjoisin oikeudenkäynti on ollut Sodankylässä, eteläisin Tammisaaressa. Potkua työhönsä hän kuitenkin saa perheen ohella vapaa-ajan asunnosta Espanjassa, eli etelän lämmöstä ja valosta.
Teksti: Aku Kervinen
Aamulla noin yhdeksän aikaan kipitän liukkaita kivirappusia pitkin alaovelle, jonka edessä paksuun villakangastakkiin pukeutunut nuori mies polttaa tupakkaa. Kättelemme ja kävelemme sisälle, jotta hän saisi valokuvattua viimeiset hetket ennen vankeuteni alkamista. Tunnelma on kevyt, joimme edeltävänä iltana läheisessä baarissa hieman olutta ja tutustuimme. Puhuimme elokuvista ja kylmän sodan paranoiasta, ehdottomuudesta ja ääriajattelusta. Jäin velkaa yhteensä 16 euroa ja kolmetoista senttiä.
Totaalikieltäytyjä Mitja Jakosen valvontarangaistus siviilipalveluksesta kieltäytymisestä alkoi nilkkapannan asentamisella 14.9. Useat kansainväliset rauhanjärjestöt ja eri maiden aseistakieltäytyjäliikkeet ovat vedonneet hänen puolestaan maidensa Suomen lähetystöihin, mukaan lukien Ukrainan pasifistiliike ja amerikkalainen World Beyond War.
Totaalikieltäytyminen on aktivismin muoto, jossa asepalvelukseen kutsuttu kansalainen kieltäytyy luovuttamasta ruumiillista autonomiaansa tai työpanostaan valtiolle, vaan päättää säilyttää oman vakaumuksensa ja itsekunnioituksensa rangaistuksen uhalla. Tämän lisäksi, totaalikieltäytyminen on myös rikos, jossa valtiolliset tahot viis veisaavat kansainvälisistä ihmisoikeusopimuksista, ja päättävät rangaista kansalaisiaan väkivaltaa ja väkivaltakoneistoa vastustavista mielipiteistä – Joita Suomessa tunnetusti saa olla, mutta niiden mukaan toimiessaan joutuu vangituksi.
Etelä-Koreassa siviilipalveluksesta kieltäytyneen Hye-min Kimin jutun käsittely oikeudessa alkoi 23.8.2022. Amnesty International katsoo edeltävänä päivänä julkaistussa tiedotteessaan, ettei Kimin tulisi saada lisärangaistusta siitä, ettei hän hyväksy maan rangaistuksenomaista siviilipalvelusjärjestelmää. Siviilipalvelus otettiin Etelä-Koreassa käyttöön maan aseistakieltäytyjäliikkeen pitkän kampanjoinnin jälkeen vasta vuonna 2020, ja Kim on tiettävästi
ensimmäinen sen suorittamisesta kieltäytynyt aseistakieltäytyjä.
Toistamiseen siviilipalveluksesta kieltäytyneen Roope Nygårdin oikeudenkäynti järjestettiin 8.10.2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Hänen tuomionsa luettiin 13.11.: 173 vuorokautta ehdotonta van-
keutta valvontarangaistuksena. Nygård aikoo valittaa tuomiostaan hovioikeuteen. Hän kirjoittaa totaalikieltäytymisensä syistä seuraavasti:
Syksyn 2020 asevelvollisten kutsunnat alkoivat 17.8. useilla paikkakunnilla, muun muassa Kuopiossa, Toivakassa, Lapinjärvellä, Vetelissä ja Iissä. Kutsunnat jatkuvat eri paikkakunnilla joulukuun 14. päivään asti. Myös Aseistakieltäytyjäliiton kokoamien vapaaehtoisten toteuttama Kutsuntakampanja alkoi 17.8. ja jatkuu koko syksyn ajan. Lehden mennessä painoon kampanjaa on toteutettu aktiivisesti ainakin Kuopiossa ja Keravalla.
2.9.2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli neljän siviilipalveluksesta kieltäytymisestä syytetyn tapaukset. Kolme tuomituista kieltäytyi siviilipalveluksesta ensimmäisen kerran vuonna 2018 oikeustilanteen vallitessa, jossa muiden aseistakieltäytyjien vapausrangaistukset katsottiin epäyhdenvertaisiksi Jehovan todistajiin nähden. Kertaalleen vapauttavan tuomion saaneet tuomittiin 173 vuorokauden pituisiin vapausrangaistuksiin. Tuomitut aikovat valittaa hovioikeuteen kuten useat samassa tilanteessa olevat ovat jo aiemmin tänä vuonna tehneet.