Amnesty International, Connection e.V., European Bureau for Conscientious Objection (EBCO), International Fellowship of Reconciliation (IFOR) ja War Resisters’ International (WRI) vaativat Kreikan viranomaisia kumoamaan Thomas Katsaroksen siviilipalvelushakemusta koskevan hylkäyspäätöksen ja takaamalla hänelle oikeudenmukaisen vakaumuksentutkinnan. Katsaroksen tapauksen kuuleminen on tarkoitus käsitellä Kreikan korkeimmassa hallinto-oikeudessa maaliskuussa 2023.
Thomas Katsaros haki toukokuussa 2022 aseistakieltäytyjän statusta, jonka perusteella hän voisi suorittaa siviilipalveluksen. Hänen hakemuksensa perustui hänen pasifistisiin aatteellisiin näkemyksiinsä.
Kreikan puolustusministeri hylkäsi Katsaroksen hakemuksen elokuussa 2022 vakaumuksentutkintakomitean suosituksen perusteella. Komiteaan kuuluu myös soti- lasjäseniä, ja sen mielestä hakemuksen pohjalta ”ei voida päätellä, että väitetty omantunnon syy johtuu tietystä ideologiasta, filosofiasta, uskonnosta tai poliittisesta näkemyksestä”, eikä estettä asepalveluksen suorittamiselle näin ollen ollut.
Thomas Katsaros valitti päätöksestä puolustusministeriölle syyskuussa 2022. Johtuen vastauksen viivästymisestä hän jätti marraskuussa 2022 valituksen myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jottei menettäisi oikeuttaan valittaa oikeusjärjestelmään. Kansalaisjärjestöjen mukaan puolustusministeriön vastauksissa hylättyjen hakijoiden valituksiin on ollut havaittavissa viivettä jo useiden vuosien ajan, mikä aiheuttaa aseistakieltäytyjille riskin menettää mahdollisuutensa viedä asia oikeuteen. Puolustusministeri hylkäsi Thomas Katsaroksen valituksen tammikuussa 2023, jälleen sotilasedustajia sisältävän komitean suosituksesta.
Katsarosta puolustavien kansalaisjärjestöjen mielestä Katsaroksen tapaus on hyvä esimerkki aseistakieltäytyjien kohteluun liittyvistä epäkohdista Kreikassa. Näitä ovat esimerkiksi sotilasedustajien läsnäolo vakaumuksentutkinnassa sekä erilaisten aseistakieltäytyjävakaumusten mielivaltainen kohtelu.