Nikosiassa, Pohjois-Kyproksella sotilastuomioistuin tuomitsi 30.5.2024 Halil Karapaşaoğlun 1000 Turkin liiran (29 euron) sakkoihin, koska hän kieltäytyi reserviläispalveluksesta omantunnon syistä. Karapaşaoğlu kieltäytyi maksamasta sakkoa, joten se muutettiin kolmen päivän vankeusrangaistukseksi. Hänet pidätettiin välittömästi ja siirrettiin vankilaan käsiraudoissa.
Kahdeksantoista vuotta sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi ensimmäisen tuomionsa turkkilaisen aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülken hyväksi, Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi uuden päätöksen koskien aseistakieltäytymisoikeuden loukkauksia Turkissa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Turkin loukanneen ihmisoikeuksia tuomitessaan vuonna 2009 pohjoiskyproslaisen aseistakieltäytyjän Murat Kanatlın vankeusrangaistukseen reserviläispalveluksesta kieltäytymisestä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen ihmisoikeustuomioistuin ottaa suoraan kantaa reservinkieltäytyjien oikeuksiin yksittäistapauksen kohdalla.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on kehottanut Turkkia lopettamaan aseistakieltäytyjien syyttämisen sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätösten täytäntöönpanemiseksi. Vuodesta 2006 lähtien EIT on useaan otteeseen ottanut poikkeavan kannan Turkin oikeusjärjestelmän päätöksiin aseistakieltäytyjien kohteluun ja asemaan liittyvissä tapauksissa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on kehottanut Turkkia lopettamaan aseistakieltäytyjien syyttämisen sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätösten täytäntöönpanemiseksi. Vuodesta 2006 lähtien EIT on useaan otteeseen ottanut poikkeavan kannan Turkin oikeusjärjestelmän päätöksiin aseistakieltäytyjien kohteluun ja asemaan liittyvissä tapauksissa.
Hallituksen päätös lopettaa uusien Turkkiin kohdistuvien asevientilupien myöntäminen on hyvä alku, mutta se ei lopeta kaikkea asevientiä Turkkiin. Suomen tulee perua myös aiemmin myöntämänsä vientiluvat, kuten Ruotsi on jo tehnyt, ja toimia EU:n täydellisen Turkkiin kohdistuvan asevientikiellon puolesta. Parhaiten tämä toteutuu sitovalla EU-päätöksellä.
Turkin hyökkäys Syyrian rajan yli Rojavan kurdienemmistöiselle itsehallintoalueelle 9. lokakuuta 2019 herätti heti tuoreeltaan laajaa vastustusta Suomessa ja maailmalla. 10.10. Helsingissä ja 12.10. Turussa ja Tampereella miehitystä vastustaneet rauhanmielenosoitukset keräsivät satoja osanottajia. Kansainvälisinä hyökkäyksen vastaisina toimintapäivinä 19.10. ja 2.11. mielenosoituksia järjestettiin kaikissa kolmessa kaupungissa, minkä lisäksi sotaa on vastustettu mielenosoituksella myös ainakin Lahdessa 28.10. ja Kokkolassa 2.11.
Maanpaossa elävät turkkilaiset aseistakieltäytyjät Halil Savda, Beran Mehmet İşçi, Cemil Özdemir ja Ercan Jan Aktaş julkaisivat 23.10. kehotuksen kieltäytyä sodasta Pohjois-Syyriassa:
”Kieltäydy aseita! Vastusta sotaa! Älä ryhdy sotilaaksi! Tämä on laiton sota, joka on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Hyökkäyspäätöksen tehneiden, hyökkäykseen osallistuvien ja hyökkäystä tukevien tulisi tietää, että he tekevät rikoksen ihmisyyttä vastaan!”
Turkin aseistakieltäytyjäliiton VR-DER:n jäsen Furkan Çelik on saamassa syytteen "väestön vieraannuttamisesta asepalveluksesta". Syyte perustuu aseistakieltäytyjien yhdistyksen Twitter-tilillä olleeseen postaukseen.
Kyseistä Turkin lainsäädännön pykälää on käytetty aseistakieltäytyjiä ja antimilitaristeja vastaan vuosikymmeniä ja käytännössä sen avulla armeijan arvostelu voidaan kriminalisoida. Oikeudenkäynti järjestetään helmikuussa 2020.
AKL:n turkkilaisesta sisarjärjestöstä Vicdani Ret Derneğista aloitettiin tammikuussa jälleen uusi rikostutkinta liittyen sen sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla julkaisemiin artikkeleihin, joita syytettiin “provokatiivisiksi julkaisuiksi, tavoitteenaan asepalveluksen suorittamatta jättäminen”. Turkissa on voimassa laki, joka kriminalisoi "sotilaallisen palvelusvelvollisuuden toteutumisen estämisen".