Turkin hyökkäys Syyrian rajan yli Rojavan kurdienemmistöiselle itsehallintoalueelle 9. lokakuuta 2019 herätti heti tuoreeltaan laajaa vastustusta Suomessa ja maailmalla. 10.10. Helsingissä ja 12.10. Turussa ja Tampereella miehitystä vastustaneet rauhanmielenosoitukset keräsivät satoja osanottajia. Kansainvälisinä hyökkäyksen vastaisina toimintapäivinä 19.10. ja 2.11. mielenosoituksia järjestettiin kaikissa kolmessa kaupungissa, minkä lisäksi sotaa on vastustettu mielenosoituksella myös ainakin Lahdessa 28.10. ja Kokkolassa 2.11. Hyökkäyksen vastaista toimintaa ovat olleet järjestämässä yksityishenkilöiden ohella ainakin Rojavan ystävät, Kurdistan solidaarisuus -verkosto, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkosto ja Kurdien demokraattinen yhteisökeskus NCDK.
Monet maat ovat myös vastareaktiona hyökkäykseen ilmoittaneet eriasteisista asekaupan keskeytyksistä Turkkiin. Siellä missä valtiot ovat olleet hitaita toimimaan, aktivistit ovat ryhtyneet toimiin estääkseen aseiden päätymisen Turkin armeijalle.
11.10. Iso-Britanniassa Bristolissa neljä aktivistia lukitsi itsensä putkilla toisiinsa sulkeakseen aseyhtiöiden BAE Systemsin, MBDA: n ja Airbusin käyttämän ajoväylän. Ryhmä esti liikenteen väylällä neljäksi tunniksi. Saksassa Berliinissä taas aktivistit blokkasivat 14.10. yhden päivän aikana Saksan armeijan ja asevalmistajien Rheinmetallin ja Thyssenkruppin toimistot.
Brittiyhtiöt ovat vieneet aseita Turkkiin vuoden 2014 jälkeen miljardien arvosta, ja BAE Systemsillä on parhaillaan meneillään 100 miljoonan punnan projekti uusien hävittäjäkoneiden kehittämiseksi Turkin ilmavoimille. Britannian hallitus on Suomen tapaan ilmoittanut keskeyttävänsä uusien asevientilupien myöntämisen Turkkiin, mutta jo aiemmin sovittua asevientiä jatketaan. Saksa puolestaan on julistanut Turkkiin rajatun asevientikiellon, joka koskee sellaisia aseita ja varusteita, joita voitaisiin käyttää Turkin hyökkäyksessä Rojavaan.
KUVA: WAR RESISTERS’ INTERNATIONAL
