Meksiko on sotaa käyvä maa. Vuonna 2006 presidentti Felipe Calderón julisti sodan huumekauppaa vastaan, minkä jälkeen armeija on syrjäyttänyt poliisin kaduilla. Asevoimilla ei ole poliisia vastaava oikeudellista koulutusta tai velvoitteita, ja aikakautta on leimannut ylimitoitettu voimankäyttö sekä ihmisoikeusrikkomukset.
Asevoimat ovat tappaneet 2006–2021 välillä 5151 henkeä taisteluissa, jotka se on kuvannut puolustukseksi ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneiksi. Armeijan toiminnassa läpinäkyvyys on kuitenkin olematonta, joten tätä on vaikea varmentaa. Toimittajien Marco Antonio López, Nayeli Valencia, Scarlett Lindero, Abraham Rubio ja Juan Luis García tuottama, joulukuussa 2021 ilmestynyt Maa aseiden alla -raportti (El País Bajo Armas) tutkii armeijan voimankäyttöä ja valtaa, jota nykyinen presidentti López Obrador on kasvattanut entisestään.
Raportissa kuullaan muun muassa lukuisia armeijan voimankäytön ilmeisen syyttömiä uhreja. Calderónista poiketen Obrador on verhonnut toimensa pasifistiseen retoriikkaan, mutta raportin mukaan armeija on tappavampi kuin Calderónin aikakaudella. Siviilikohtaamisissa on tilastollisesti 5,9 kuollutta jokaista haavoittunutta kohden. Tätä voi verrata Vietnamin sotaan, jossa sama suhde oli yksi kuolema neljää haavoittunutta kohden. Armeija siis pyrkii kuolettavaan voimankäyttöön.
Asevoimien rahoitus on myös kasvanut ennätyksellistä vauhtia, ja se on laajentanut toimintaansa muun muassa satamien hallintaan ja lääkkeiden jakeluun. Militarisoinnin lisäksi tämä vaikeuttaa julkishallinnon valvontaa, sillä sotilasoperaatiot voidaan määrittää salaisiksi.
Nykyinen hallitus on myös korvannut liittovaltion poliisin asevoimien alaisella kansalliskaartilla. Kansalliskaarti surmasi perustamisensa heinäkuun 2019 ja kesäkuun 2021 välillä 93 henkeä. Viranomaiset ovat häirinneet tapettujen omaisia, jotta he eivät hakisi oikeutta, ja heitä on vaiennettu noin 300–400 tuhannen peson korvauksilla (15 000–20 000 euroa). Kun tapaukset jäävät oikeusjärjestelmän ulkopuolelle, ei asevoimiin tai puolustusministeriöön kohdistu oikeudellista painetta muuttaa toimintatapojaan, mikä mahdollistaa tilanteen jatkumisen.
Kansalliselle ihmisoikeuskomissiolle tehtiin yli kaksi tuhatta valitusta ihmisoikeusrikkomuksista vuosina 2019–2021. Perusteiksi mainittiin muun muassa kidutus, suhteeton voimankäyttö, mielivaltainen tai laiton pidätys ja elämän riistäminen. Nykyisen perustuslain mukaan asevoimien pitäisi poistua kaduilta maaliskuussa 2024, mutta tämänhetkiset kehityskulut osoittavat päinvastaiseen suuntaan.
