Yleiset syyt, Bad Jesus Experience ja Convince vierailivat lokakuussa Rauhanasemalla Pasilassa Aseistakieltäytyjäliiton tukikeikalla. Convince lähti Rauhanasemalta Euroopan halki Marokkoon ja Bad Jesus Experience Australian-kiertueelle. Päätimme kysyä, mitä bändeille kuuluu.
YLEISET SYYT, VILLE VALAVUO, KITARISTI
Milloin aloitte tekemään musiikkia ja miksi? Miten bändinne perustettiin?
Kaikki bändiläiset ovat soittaneet jo 10-15 vuotta eri bändeissä, enkä ihan tarkalleen tiedä mistä soittohommat ovat kunkin kohdalla alun perin alkaneet. Todennäköisesti syynä on ollut se, ettei muista harrastuksista saanut yhtä paljon irti kuin soittohommista. Ainakin omalla kohdallani bänditoiminta tuntui alusta alkaen omalta jutulta, vaikka kaikenlaista muutakin tuli kokeiltua joskus muksuna. Halusin perustaa uuden bändin vuoden 2017 keväällä, koska turhauduin siihen, että muiden bändien keikkatahti oli keväällä vähän hiljainen. Alun perin tarkoituksena oli soitella vaan kaveriporukalla jotain ja mahdollisesti tehdä kasetti biiseistä mitä syntyy, mutta meillä olikin muutamien treenien jälkeen jo melkein parikymmentä biisiä kasassa, joten päätimme tehdä LP:n. Sittemmin homma lähti vähän lapasesta ja päädyimme mm. soittamaan festarikeikkoja Tanskaan.
Mistä musiikkinne kertoo?
Lyriikoissa pyörii erilaisia teemoja ajankohtaisesta politiikasta henkilökohtaisiin keloihin, mutta eipä siellä paljon aurinko paista missään teksteissä. Jos nykyään pitää yhtään silmiään auki, niin epäkohtia tuntuu löytyvän joka puolelta, joten ainakaan tekstien aiheita ei tarvitse miettiä kovin kauan. Jussi Kaskinen (laulu) kirjoittaa kaikki tekstit, ja mielestäni tekee siinä todella hyvää työtä. Tekstiä tuntuu syntyvän aika vaivattomasti, ja ne ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joista koko bändillä on yhtenevät mielipiteet.
Mikä on suhteenne aseistakieltäytymiseen? Kuuluuko se musiikissanne?
Bändistä löytyy sekä armeijan käyneitä että sivareita, mutta koko bändi on kyllä aseistakieltäytymisen kannalla. En osaa sanoa, kuuluuko se varsinaisesti musiikissamme, mutta näkyy varmasti bändiläisten muussa toiminnassa bänditoiminnan ulkopuolella. Touko Renko (basso) on mm. ollut mukana lukuisilla AKL:n reissuilla eri puolilla Eurooppaa.
Mitä punk tarkoittaa teille? Oletteko punkkareita?
Punk on käsitteenä aika laaja, mutta ainakaan minulle se ei ollut koskaan vaan musaa. Punkskene tuntuu olevan jo pelkästään Helsingissä jakautunut, ja punkista löytyy aika paljonkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Joillekin se voi olla pelkkää sekakäyttöä ja sekoilua, kun taas toisille se on poliittisesti aktiivista ja tiedostavaa toimintaa, joka näkyy niinkin tavallisissa asioissa kuin kulutustottumukset tai ruokavalio. Henkilökohtaisesti tunnen kuuluvani jälkimmäiseen ryhmään, enkä jaksa kuunnella epäpoliittista perseilyä tai katsella kun nelikymppiset edelleen testaavat rasistisilla vitseillä rajojaan punkskenen sisällä.
Miten hardcore voi Suomessa?
Hardcore voi erittäin hyvin, bändejä on paljon ja tasokin tuntuu olevan yleisesti ottaen aika kova. Kotimainen hardcore punk tuntuu olevan ihan maailmanlaajuisestikin korkeatasoista, joten kansainvälistä vertailuakaan ei tarvitse pelätä. Monissa bändeissä keski-ikä tosin alkaa olla kolmenkympin ”huonommalla” puolella, mutta onneksi uusia tyyppejä tuntuu eksyvän keikoille jatkuvasti, ja varsinkin Rauhanasemalla sekä Oranssilla näkyy paljon nuoria naamoja, mikä on enemmän kuin tervetullutta.
Mistä olette kotoisin? Missä treenikämppänne sijaitsee?
Bändiläisillä on sukujuuria mm. Keski-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Lappeenrannan ja Joutsenon seudulla, mutta bändi on perustettu Helsingissä ja kaikki ovat asuneet pääkaupunkiseudulla jo vuosia. Samanhenkiset tyypit yleensä eksyvät ennen pitkää samaan kaupunkiin, mikä tuntuu Suomessa ja punk-hommissa olevan usein joko Helsinki, Tampere tai Turku. Bändi on oikeastaan kasattu saman treenikämpän soittajista. Soittajien entisiin ja nykyisiin bändeihin kuuluvat YS:n lisäksi mm. Foreseen, Perikato ja Sick Urge, jotka kaikki jakavat saman treeniksen Itä-Helsingissä.
Voiko teitä nähdä keikalla lähitulevaisuudessa? Missä olette nyt?
Tälle bändille ei koskaan asetettu mitään suurempia tavoitteita, vaan tarkoituksena oli perustaa ns. hauskanpitoprojekti, joten varmaan jatkamme samalla linjalla tulevaisuudessakin. Kaikki bändiläiset eivät tällä hetkellä edes asu Suomessa, ja muiden bändien sekä henkilökohtaisen elämän puolella tuntuu olevan kaikilla aika paljon kiireitä, joten treenejä on aika harvakseltaan. Tällä erää keikkoja ei ole sovittuna, mutta jokin uusi levy on tarkoitus äänittää kunhan biisit saadaan kasaan.
BAD JESUS EXPERIENCE
Milloin aloitte tekemään musiikkia ja miksi? Miten bändinne perustettiin?
Bändi perustettiin vuonna 2009. Alunperin minä (Mikko) ja meidän ensimmäinen rumpalimme Emmi mietittiin, että kaljanjuonti on hauskaa, mutta se voisi olla vieläkin hauskempaa, jos samalla tekisi jotain meteliä.
Mistä musiikkinne kertoo?
Aiheet biiseihin tulee asioista mitkä vituttaa, mutta varsinainen valittaminen ei meitä kiinnosta. Ennemmin koitetaan pohtia niitä syitä mistä kaikenlaiset vääryydet maailmassa johtuu. Syitä, motiiveja ja vaikka vallankäytön mekanismeja pohtimalla voi saada itselleen ja samalla ehkä joskus myös kuuntelijalle joitain ahaa-elämyksiä aikaan. Toki joskus sanoista tulee enemmän tai vähemmän dadaa ja tajunnanvirtaa, mutta silloinkin tarkoitus on herättää ajatuksia ennemmin kuin tyrkyttää jotain valmista mallia minkä mukaan ihmisten pitäisi elää.
Mikä on suhteenne aseistakieltäytymiseen? Kuuluuko se musiikissanne?
Pakkoarmeija on perseestä. Suoraan sodan- tai armeijanvastaisia biisejä meillä ei taida olla kuin yksi, joka on kolmannelta kympiltä löytyvä Kierre. Aihetta ei ole kovinkaan paljon käsitelty, koska sodan vastustaminen tuntuu itsestäänselvyydeltä, eikä siksi ole niin kovin kiinnostava aihe. Me pyrimme välttämään sanoituksia, joissa ainoastaan osoitamme olevamme samaa mieltä kuin kuulijammekin. Jos laulaa siitä kuinka kapiaiset on mulkkuja, armeija tekee pojista tappajia ja sota on väärin, niin se ei itsessään ole kovinkaan kiinnostavaa tai rakentavaa. Voisihan sitä joskus tulevaisuudessa yrittää tehdä biisiä, jossa kehitellään keinoja, jolla pakkoarmeija Suomessa loppuu.
Mitä punk tarkoittaa teille? Oletteko punkkareita?
Punk tarkoittaa meille solidaarisuutta, tasa-arvoa ja vähäosaisten ja heikompien puolustamista sekä eläinten oikeuksien huomioimista ja edistämistä. Punk on myös valmiina tarjottujen normien ja valtaa käyttävien instituutioiden kuten kirkon olemassaolon oikeutuksen kyseenalaistamista. Välillä punk voi tarkoittaa myös hyvää musiikkia, hauskanpitoa ja sikailua hyvien ystävien kanssa, mutta se on toisarvoinen asia punkissa. Ja kyllä me olemme punkkareita.
Mistä olette kotoisin? Missä treenikämppänne sijaitsee?
Puolet bändistä asuu Tampereella ja puolet Helsingissä. Tällä hetkellä treenis on Tampereen Kalevassa. Alunperin me kaikki ollaan enemmän tai vähemmän pienistä tuppukylistä ympäri Suomea.
Voiko teitä nähdä keikalla lähitulevaisuudessa? Missä olette nyt?
Kyllä voi. 29.12. ollaan Nosturissa Sairaalloisen pahoilla festareilla. Ja tammikuun lopulla lähdetään Kovaa Rasvaa -ensemblen kanssa Itä-Suomeen Joensuuhun ja Lappeenrantaan ja niiden päälle vielä VV:n (Vastavirta-klubi Tampereen Pispalassa) yläkertaan. Nyt just tätä kirjoittaessa körötellään böndellä jossain Melbournen ja Sydneyn välillä.
Olette ilmeisesti nyt Australian-kiertueella. Millaiset fiilikset reissusta? Miten kuvailisitte paikallista punkskeneä kotosuomeen verrattuna? Oletteko keikkailleet aikaisemmin ulkomailla?
Nyt on kolme keikkaa takana ja fiilikset on erittäin hyvät. Kaksi ekaa keikkaa oli Perthissä ja siellä tuntui olevan hyvin samankaltainen skene kuin Suomessa: pieni ja tiivis. Ihmiset on tosi ystävällisiä ja olonsa tuntee aidosti tervetulleeksi. Tätä reissua ennen ei oltu käyty kuin Luulajassa. Sielläkin on kyllä helvetin hyvä meno, suorastaan sick!
CONVINCE
Milloin aloitte tekemään musiikkia ja miksi? Miten bändinne sai alkunsa?
Pidimme ensimmäiset treenit vuoden 2009 lopussa, halusimme soittaa vain jonkinlaista raskaampaa punkkia. Meitä oli silloin vain kolme, olimme kaikki aikaisemmin soittaneet erilaisissa kokoonpanoissa ja päätimme yhdessä alkaa soittaa raskaampaa musiikkia. Kokoonpano on vaihtunut sen jälkeen useasti.
Mistä biisinne kertovat?
Suurin osa sanoituksistamme liittyy tavanomaisiin hc punk-biisien aiheisiin, kuten antimilitarismiin ja anarkismiin. Uusimman albumimme ”Eden” päätimme kuitenkin kirjoittaa abstraktimpaan muotoon ja jättää tekstien tulkitsemisen kuuntelijoille.
Mikä on suhteenne antimilitarismiin tai aseistakieltäytymiseen? Millaista on olla aseistakieltäytyjä Venäjällä?
Kannatamme antimilitarismin ideaa täysin ja se on kriittistä Venäjän militaristiselle yhteiskunnalle, jossa asepalvelus on vielä pakollinen, ja jossa mielikuva mahtavasta komentajasta valtion keulakuvana valloittamassa länsimaita - ”The Rotting West”:ä - on korvannut järjen monien päässä. Poliittisesti latautuneet tapaukset ja aktivisteihin kohdistuneet perättömät syytökset osoittavat kuinka tämä ajatus vaikuttaa käytännössä. Erityisesti tapaus ”Network”, josta puhuimme keikallammekin Helsingissä.
Mitä punk tarkoittaa teille? Oletteko punkkareita?
Kyllä, olemme todellakin punkkareita, mutta sen filosofia on ”never ending story”, johon ei jää lisättävää edes henkilökohtaisesta näkökulmasta.
Mistä olette kotoisin? Missä treenaatte?
Olemme Moskovasta. Meillä oli ennen oma autotalli ”Psarnya’93”, mutta valitettavasti se puretttiin kaupungin pohjoisosan uusien metropolialueiden rakennustöiden takia. Nykyään jaamme treenikämpän neuvostoaikaisessa, entisessä tehtaassa tuttujen Moskovalaisten bändien kanssa.
Olitte juuri Marokon-kiertueella. Millaista se oli? Miten kuvailisitte Marokon punkskeneä?
Soitimme Meknesissä, ja uskallamme väittää sen olleen paras keikka koko bändin historiassa. Siellä oli sadoittain ihmisiä, osa heistä tuli sanojensa mukaan paikalle kävellen muista kaupungeista. Poliisi keskeytti keikan juuri ennen illan viimeistä biisiä, jonka seurauksena punkkarit alkoivat kivittää poliisiautoa. Tuntuu, että Marokon punkskene on vasta alkutekijöissään, se muistuttaa meitä Venäjän punkskenestä 90-luvulla. Siellä ei ole kovin selkeitä rakenteita tai yhtä poliittista linjaa, vaan kaikenlaisia nuoria kokoontuu yhteen. Puhuimme vain muutamien kanssa nimenomaan Marokon punkskenestä kokonaisuudessaan, mutta kaikkien heidän näkökulmista se kuulostaa yllättävän tutulta meille, vaikka punk kehittyy siellä omissa, todella ainutlaatuisissa olosuhteissa. Ajattelemme, että reissullamme on suuri merkitys Afrikan ja Venäjän skenessä, ja voimme jatkossa olla enemmän yhteydessä puolin ja toisin. Emme voi vieläkään uskoa, että pääsimme kotiin asti venäläisellä pakettiautollamme ”Gazelle of Death”:llä. Jo sen olemassaolo itsessään uhmaa fysikan lakeja, saati se että pääsimme perille asti maanosasta toiseen.
KRISTIAN AUTIO
Kuvat: Kristian Autio
