Vilhelm Junnila oli Suomen elinkeinoministeri. Minä, Kalevi Kapinainen, en ole lainkaan kiinnostunut elimistä tai keinoista.
Orpon hallituksen elinkeinoministereiden pallit ovat heiluneet epäluottamuksen viileissä tuulissa. Olen miettinyt kuumeisesti, kuka mahtaisi haluta kavuta näille lahonneille, kiikkerille tikapuille Rydmanin jälkeen? Kenelle nakki natsahtaa?
On olemassa kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto on Elin Heino, ruotsinsuomalainen finanssimaakari, joka ei ehkä ole perussuomalainen, mutta käyttäytyy risteilyllä perussuomalaiseen tapaan. Nimitystä puoltaa Heinon nimi, joka sopinee hyvin rimmaamisesta pitävälle Orpolle.
Toinen vaihtoehto on Björn Wahlroos, suomenruotsalainen finanssimaakari, joka ei ehkä ole perussuomalainen, mutta vastaa varmasti talouteen liittyviin kysymyksiin riippumatta siitä, onko häneltä ylipäänsä kysytty mitään.
Kolmas vaihtoehto on Paavo Väyrynen, suomensuomalainen resilienssimaakari, joka ei ehkä ole perussuomalainen, mutta tuo multaisen ja liberaalin säväyksen sinimustan hallituksen synkkiin riveihin.
Kaiken kaikkiaan uskon uuden elinkeinoministerin löytävän tien imagorappioisen Suomen nousukauden avajaisiin. Tämä hallitus tulee kantamaan hedelmää yhtä varmasti kuin yksivuotinen muumiotautinen omenapuu sydäntalvella.
TEKSTI: KALEVI KAPINAINEN
