Lykkäys vai vielä piteempi lykkäys? Suhteellistaminen, kohtuullistaminen, korvaaminen vai peräti peruminen? Vai sittenkin "suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen" ja 30 miljardia veronmaksajien rahaa taivaan tuuliin? Kokosimme yhteen, mitä kuuluu Suomen historian suurimmalle aseostohankkeelle, HX-hävittäjäkaupalle.
Maaliskuun lopussa, kun koronapandemian ja sen torjumisen aiheuttamat talousvaikeudet alkoivat hallita median talousuutisointia, heräsi myös julkisessa keskustelussa mielenkiinto historiallisen kalliin hävittäjäkaupan kohtaloa kohtaan. 8.4. pääministeri Sanna Marin ilmoitti Ylen A-studiossa, että hävittäjähankinta lykkääntyy jonkin verran muun muassa siksi, että koelentoja on jouduttu keskeyttämään. Hän kuitenkin painotti vielä silloin, että seuraajahanketta ei ole mahdollista lykätä merkittävästi, ja perusteli tätä sillä että Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn näkökulmasta keskeisessä roolissa olisivat ilmatorjunta ja hävittäjät.
Vain pari päivää Marinin ilmoituksen jälkeen julkaistiin Uutissuomalaisen gallup, jonka mukaan yli puolet – 51 % vastaajista – kannatti hankinnan lykkäämistä taloustilanteen takia, kun taas lykkäämistä vastusti vain 26 %. Erityisesti nuoret, naiset ja matalasti koulutetut kannattivat asevarusteluun törsäämisen siirtämistä tuonnemmaksi, kun taas varsinkin johtavassa asemassa olevat miehet halusivat polttaa rahaa siihen heti. Myös yksittäiset rivikansanedustajat hallituspuolueiden riveistä alkoivat julkisuudessa kyseenalaistaa hävittäjähankinnan mielekkyyttä erityisesti tässä tilanteessa, vaikka hävittäjähankinnan hankejohtaja Lauri Puranen ärisikin julkisuudessa, ettei verorahojen käyttö tässä asiassa kuulu kansalle vaan maan poliittiselle johdolle.
Onko nyt aika hankkia hävittäjiä?
Tämän keskustelun keskellä useat rauhanjärjestöt järjestivät 14.5. Youtube-liveseminaarin nimellä Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Seminaarin järjestivät Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Taiteilijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti, ja sen vetäjänä toimi Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen. Seminaaria seurasi Youtube-livelähetyksenä noin parisataa henkeä. Tallenne seminaarista on myös edelleen nähtävissä Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=QsTcnxT2mtM&t=3989s
Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hän käsitteli erityisesti meneillään olevan HX- hävittäjähankinnan hintaa ja vertaili nyt valmisteltua hankintaa tällä hetkellä käytössä olevien Hornet-hävittäjien hankintaan 1990-luvulla, johon liittyen hän kirjoitti yhdessä Simo Silpolan kanssa kirjan Aavelasku. Dokumenttikirja vuosisadan suomalaisesta asekaupasta.
Hiilamon mukaan hankintaa vaivaa sama ongelma kuin Hornet-kauppaa aikanaan: hävittäjien hinnoista ja etenkin niiden elinkaarikustannuksista on julkisuudessa liian vähän tietoa, ja valinnan valmistelu on tapahtunut liiaksi sotilaiden johdolla. Hankintaan suunnitellaan käytettäväksi tällä hetkellä korkeintaan 10 miljardia euroa, vaikka sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmastakin tarjolla olisi monia mahdollisuuksia säästää, kuten koneiden lukumäärän vähentäminen nyt suunnitellusta 64:sta, Hornetien käyttöiän pidentäminen, vain osan hävittäjistä uusiminen, käytettyjen hävittäjien hankkiminen tai hävittäjien yleensä korvaaminen lennokeilla ja ohjuksilla.
Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto taas käsitteli seminaarissa hävittäjähankintoja valtiontalouden kantokyvyn näkökulmasta. Hän esitti huolensa siitä, että myös nykyinen hallitus ohjelmassaan on sitoutunut korvaamaan nykyhävittäjien toimintakyvyn täysimääräisesti ja HX-hanketta pidetään välttämättömänä uskottavalle puolustukselle. Avointa keskustelua vaihtoehtoisista puolustusratkaisuista ei juuri ole käyty. Hanketta valmisteleva Puolustusvoimat kiinnittää erityisesti huomiota hävittäjien suorituskykyyn, ei kokonaiskustannuksiin tai kustannus-hyötyanalyysiin.
Lehdon puheenvuorossa tuli myös esille mielenkiintoinen tutkimustulos, jonka mukaan suuret sotilasmenot vaikuttavat bruttokansantuotteeseen pitkällä tähtäimellä negatiivisesti. Todennäköisesti syy tähän on se, että suuret sotilasinvestoinnit syrjäyttävät muita, kansantalouden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta hyödyllisempiä ja tuottavampia investointeja.
Medialobbausta ja toimittajien roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa käsitteli omassa puheenvuorossaan tutkijatohtori Markus Mykkänen. Hän käsitteli sitä, kuinka HX-hankinnassa suomalaiset mediakonsultit hyödyntävät mediaa ammattimaisesti, hyödyntäen aiempaa poliittista kokemustaan ja kontaktejaan. Vaikka asia ei suoraan tullutkaan ilmi alustuksesta, tämä viittasi todennäköisesti entisten puolustusvoimien komentajien ja puolustusministerin rooliin hävittäjähankinnassa.
Tietokirjailija Pentti Sainio piti oman esitelmänsä otsikolla Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia? Hänen mukaansa tällä hetkellä Suomen maavoimat näivettyy ilmavoimien varjolla, eli kehitys on suuntaan, jossa ilmavoimista on tulossa pääpuolustushaara.
Sainio nosti esille myös entisen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin ja muiden korkeiden upseerien läheiset suhteet Yhdysvaltojen armeijaan. Sainio arveli näiden suhteiden vaikuttavan hankinnassa Lockheed Martinin myymän F-35-mallin hyväksi, vaikka mallia voi pitää jopa huonona vaihtoehtona sotilaallisen maanpuolustuksen uhkakuvissa usein vihollisena esiintyvän Venäjän ilmatorjuntaa vastaan. “En voisi kuvitella, että Suomen kansa tänä päivänä olankohatuksella seuraisi, jos Puolustusvoimien komentaja saisi Venäjän armeijan korkeimman kunniamerkin hyvästä työstään Venäjän armeijan hyväksi”, viitaten siihen että Lindberg viime vuonna hieman ennen eläkkeelle jäämistään sai Yhdysvaltain armeijan korkeimman kunniamerkin Legion of Meritin erityisen arvokkaasta työstä Yhdysvaltain asevoimien eteen.
Muuten sotilaallisiin näkökulmiin keskittyneessä seminaarissa rauhanliikkeen ja laajan turvallisuuden näkökulmaa toi Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho. Hän painotti omassa puheenvuorossaan rauhaa ja turvallisuutta ilman asevarustelua, ja peräänkuulutti laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista analyysia hävittäjähankintojen yhteydessä. Puolustuksellisen ja hyökkäyksellisen doktriinin välisestä suhteesta pitää voida käydä keskustelua: hävittäjillä on hyökkäyksellinen luonne. Alho mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa vuonna 2017 oli liioiteltu sotilaallisen kriisin uhkaa Puolustusvoimien jättihankintojen perustelemiseksi. Hän muistutti, että monien asiantuntijoiden mukaan tämän päivän turvallisuusuhkat ovat muita kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvat uhkat sekä joukkotuhoaseet ovat keskeisimpiä uhkia turvallisuudelle. “Asevarustelu ei ole vastaus yhteenkään näistä ongelmista”, Alho totesi.
Youtubessa lähetetyn seminaarin jälkeen keskustelu jatkui Zoomissa. Siellä keskustelua herätti erityisesti hävittäjien ostaminen erillisrahoituksella. Nyt hävittäjät aiotaan ostaa puolustusbudjetin ulkopuolelta, vaikka kysymys tietysti on sotilasmenoista. Seminaarin jälkipeli jatkui myös mediassa, kun ainakin puoluelehdet Suomenmaa ja Kansan Uutiset uutisoivat siitä lukijoilleen.
Läpikorruptoitunut hankinta
HX-hanke on ollut turbulenssissa myöhemminkin keväällä, nyt taloustilanteen ohella hankkeen toteuttamiseen liittyvien käytännön epäselvyyksien vuoksi. Huhtikuun puolessa välissä Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg oli tuskin ehtinyt aloittaa konsultin työt amerikkalaiselle hävittäjävalmistaja Lockheed Martinille, kun hänen todettiin rikkoneen puolustusministeriön kanssa tekemäänsä karenssisopimusta. Lindbergin virhe oli jättää ilmoittamatta puolustusministeriölle karenssiaikana perustamastaan Suomalainen kenraalikonsultointi oy:sta, jonka kautta hänen oli tarkoitus toimia Lockheed Martinin pal-
veluksessa.
Lindbergin lisäksi muillakin suomalaisilla entisillä sotilasalan pampuilla on ollut kissanpäivät, kun eri asevalmistajat ovat pyrkineet varmistelemaan omia asemiaan hankinnassa: niin ikään Puolustusvoimien komentajana toiminut Juhani Kaskeala konsultoi Boeingia, Uudenmaan prikaatin entinen komentaja Karl Gustav Storgårds Saabia ja entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam BAE Systemsiä. Lindbergin saatua potkut Lockheed Martinilta puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti presidentti Sauli Niinistön kanssa keskusteltuaan, että lobbarien roolia hävittäjähankkeessa rajoitetaan.
Lindberg-tapaus sai kuitenkin lisäkierroksia vielä kuukautta myöhemmin, kun Suomen Kuvalehti paljasti 15.5. nimettömään lähteeseen perustuen, että Lindberg oli pyrkinyt vaikuttamaan Lockheed Martinin valmistaman F-35-hävittäjän puolesta jo Puolustusvoimain komentajana. Lähteen mukaan hävittäjätarjokkaiden joukossakin erityisen kalliissa F-35-mallissa entistä Hornet-lentäjä Lindbergiä miellyttivät sekä mallin amerikkalaisuus että sen asema jonkinlaisena “luksusmallina”, ainoana “viidennen sukupolven hävittäjänä” kisassa. Suomen Kuvalehden jutussa myös kerrotaan, että HX-hankkeessa toimivat upseerit ovat suosineet muutenkin F-35:ttä, pyrkien liioittelemaan sen etuja ja vähättelemään sen heikkouksia politiikoille, jotka ovat olleet hankinnassa
sotilaiden asiantuntemuksen varassa.
Tässä vaiheessa myös hallituspuolue Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo sai tarpeekseen ja vaati koko hankinnan keskeyttämistä sen osoittauduttua “läpikotaisin korruptoituneeksi”. Hallituksen ja HX-hankkeen johto on kuitenkin edelleen vakuuttanut hankinnan edistyvän pienestä viivästyksestä huolimatta.
Saa nähdä, onko se vastustuksen kasvaessa mahdollista.
TEKSTI: AKU KERVINEN
KUVA: ELVIIRA DAVIDOW / HÄVITTÄJÄKAUPAT PYSÄYTETTÄVÄ -KAMPANJA
Onko mitään enää tehtävissä?
Toukokuussa tuli allekirjoitettavaksi kansalaisaloite, joka vaatii hävittäjähankintojen pysäyttämistä ja uudelleenarviointia. Tällä hetkellä se on kerännyt noin 4700 allekirjoitusta. Kansalaisaloite on allekirjoitettavissa osoitteessa kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6437.
