Vuonna 2002 perustettiin väkivallatonta rauhanturvaamista tekevä Nonviolent Peaceforce -järjestö, joka on siitä lähtien kasvattanut toimintaansa tasaisesti. Parhaillaan järjestöllä on käynnissä projekteja viidessä maassa: Filippiineillä (vuodesta 2007 alkaen), Etelä-Sudanissa (2010-), Myanmarissa (2012-), Bangladeshissa (2017-) ja Irakissa (2017-). Väkivallaton rauhanturvaaminen on niin tehokasta ja yksinkertaista, ettei sitä aina uskota todeksi. Antimilitaristi haastatteli Outi Arajärveä, joka toimi järjestön johtokunnassa vuosina 2008-2016.
Haagin vuoden 1999 rauhankokouksen yhteydessä kokoontui joukko rauhanaktivisteja, jotka halusivat löytää uuden tavan toimia aseellisen intervention estämiseksi. Kansainvälinen yhteisö ei ollut onnistunut estämään Jugoslavian hajoamissotia tai niissä tehtyjä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Outi Arajärvi seurasi Balkanin tapahtumia läheltä toimiessaan silloin Saksasta käsin erilaisten siviiliyhteiskuntaa tukevien projektien hallinnassa.
Hän muistelee aikaa ennen NATOn interventiota Kosovossa ja Serbian pommituksia: "ETYJ oli lähettänyt aseettomia tarkkailijoita 1998 Kosovoon. Kun rauhanneuvottelut epäonnistuivat myös tarkkailuoperaatio lopetettiin vain parin kuukauden jälkeen. Uskon, että tämä aseeton operaatio olisi voinut luoda pohjan todellisille rauhanneuvotteluille, mutta NATO:lla ja konfliktin osapuolilla oli liian paljon erilaisia intressejä pelissä".
Samansuuntaiset havainnot yhdistivät muitakin rauhanaktivisteja. He näkivät tarvetta sellaisen kansainvälisen järjestön luomiselle, joka tekisi väkivallatonta rauhanturvaamista aidosti vapaana valtiollisista intresseistä ja pystyisi todella vaikuttamaan konflikteihin. Neljä vuotta kokouksen jälkeen 20 aseetonta rauhanturvaajaa aloitti työn sisällissodasta kärsivässä Sri Lankassa. Nonviolent Peaceforcen ensimmäinen operaatio oli alkanut.
KUINKA RAUHAA TURVATAAN VÄKIVALLATTOMASTI?
Nonviolent Peaceforce lähettää konfliktialueelle aluksi valmisteluryhmän suunnitellessaan uuden operaation aloittamista. Ryhmä tekee väkivallattoman rauhanturvaamisen menetelmää tutuksi ja luo kontakteja paikalliseen väestöön ja konfliktin eri osapuolten avainpelaajiin. Operaatio voidaan aloittaa mikäli osapuolet saadaan puoltamaan kokeilemista. Toiminnalle taas ei ole edellytyksiä mikäli järjestölle ei anneta lupaa toimia alueella.
Järjestön palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 250 rauhanturvaajaa, joista kaksi kolmasosaa on kohdemaan kansalaisia ja kolmasosa kansainvälisiä joukkoja. Paikalliset rauhanturvaajat ovat korvaamattomia paikallisolojen tuntemuksensa ja alueen rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutumisensa ansiosta. Kansainväliset joukot puolestaan tuovat uskottavuutta projektin puolueettomuudelle. Aseettomien ja puolueettomien tarkkailijoiden läsnäolo esimerkiksi tarkastuspisteillä tai hyökkäyksen kohteena olevissa kylissä vaikuttaa aina tilanteen dynamiikkaan ja voi muuttaa sotilaiden käytöstä.
Lisäksi rauhanturvaajat tarkkailevat tulitaukojen noudattamista, turvaavat siviilien arjen toimintamahdollisuuksia, organisoivat turvajärjestelmiä ja evakuointia. He myös mahdollistavat turvallisia tilanteita, joissa konfliktin osapuolten välinen keskusteluyhteys, luottamus ja rauhanneuvottelut voivat syntyä. Yksi keskeinen toiminnan muoto on väkivallattoman rauhanturvaamisen menetelmien kouluttaminen paikallisille sekä heidän omalähtöisten projektiensa tukeminen.
"Kaikilta osapuolilta saatu luottamus mahdollistaa siviiliväestön varoitusjärjestelmien luomisen. Paikalliset ilmoittavat Nonviolent Peaceforcen rauhanturvaajille ongelmista ja yhteenotoista. Tällöin rauhanturvaajat voivat puuttua konflikteihin varhaisessa vaiheessa", Arajärvi kertoo.
Hän vieraili Etelä-Sudanissa vuonna 2015. "Käytännön työ siellä on hyvin paljon väkivallan ennaltaehkäisyä. Yksi toimiva konkreettinen menetelmä on turvata pakolaisleirin ulkopuolella liikkuvia naisia, jotka olisivat muuten vaarassa tulla ryöstetyiksi, raiskatuiksi tai muun väkivallan kohteiksi. Naisia koulutettiin omien turvamekanismien luomisessa." Toinen esimerkki koskee jenginuoria, joiden välejä muuhun väestöön saatiin parannettua keskustelujen ja koulutusten avulla. Seurauksena oli väkivaltaisuuksien dramaattinen väheneminen.
TAVOITTEENA MENETELMÄN TUNNETTAVUUDEN LISÄÄMINEN
Väkivallattomiin menetelmiin pohjautuvalla rauhanturvaamisella on monia kiistattomia etuja verrattuna aseelliseen rauhanturvaamiseen tai kriisinhallintaan. Aseeton rauhanturvaaja ei ole uhkaava ja hänen on helpompi saavuttaa luottamus paikallisväestön kanssa. Väkivallattomat operaatiot ovat myös halvempia ja on todennäköistä, että aseettomin menetelmin syntyneet rauhansopimukset ovat kestävämpiä kuin aseellisesti solmitut. Nonviolent Peaceforcen valtteja ovat myös riippumattomuus ja joustavuus. YK ei aloita omia rauhanturvaoperaatioitaan mikäli eri intressejä omaava turvallisuusneuvosto ei yksipuolisesti päätä niin. Nonviolent Peaceforce voi aloittaa operaation mikäli se saa rahoituksen kasaan. YK:n rauhanturvaajilla on tarkkaan määritetty toimivalta kohteissa. Nonviolent Peaceforce on mukautumiskykyisempi. Kun sen rauhantur-
vaajat saavat hälytyksen kytevästä konfliktista, he voivat samantien lähteä paikalle ilman monikerroksista päätöksentekoa.
Nonviolent Peaceforcen toiminta on ollut kasvusuuntaista koko sen olemassaolon ajan. Sen noin 10 miljoonan euron suuruinen vuosibudjetti koostuu valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tuesta sekä lahjoituksista. Vaikka väkivallaton rauhanturvaaminen ei ole uusi keksintö, ei se myöskään ole erityisen tunnettu menetelmänä. Nonviolent Peaceforce tekee työtä lobatakseen aseettoman siviilirauhanturvaamisen menetelmää oman erityisedustajansa avulla YK:ssa.
Outi Arajärven mukaan vaikeinta on saada suuri yleisö vakuuttuneeksi menetelmästä: "Kun kerromme siitä, ihmiset eivät usko, että toimimme sota-alueella aseettomasti. Koko ajatusta pidetään naiivina. Tällaisen ajattelun muuttaminen on suuri haaste."
Entä kuinka ryhtyä aseettomaksi rauhanturvaajaksi? Nonviolent Peaceforce rekrytoi jatkuvasti uusia
rauhanturvaajia työsuhteisiin. Usein tehtäviin etsitään henkilöitä, joilla on jo kokemusta kansainvälisistä tehtävistä
tai rauhantyöstä. Tehtävään valitut suorittavat kolmen viikon intensiivikoulutuksen ennen varsinaiseen operaatioon siirtymistä. Työpaikkailmoituksia voi selata järjestön nettisivultawww.nonviolentpeaceforce.org.
Siviilirauhanturvaamisen kursseja Euroopassa tarjoavat mm:
Academy for Conflict Transformation: https://www.forumzfd-akademie.de/en
Austrian Study Centre for Peace and Conflict Resolution: https://www.aspr.peacecastle.eu/training-programmes/
European Peacebuilding Liaison Office: http://eplo.org/activities/training/
TEKSTI: ESA NORESVUO, KUVAT: OUTI ARAJÄRVI
