Scifi-kirjallisuuden merkkiteos Dyyni uutena elokuvaversiona

Tuorein Dyyni-elokuva, ohjaaja Denis Villeneuven Dune: Part One kertoo Hollywood-elokuvalle epätyypillisesti ensimmäisen osan tarinasta olematta varsinaisesti itsenäinen tarina. Elokuvasta nauttineille on kuitenkin ilouutinen, että sille on luvassa jatkoa. Toinen osa on suunniteltu ilmestymään syksyllä 2023.

Elokuva perustuu Frank Herbertin 1965 julkaisemaan kirjaan Dyyni, josta versoi kirja-sarja, jota edelleen ovat jatkaneet Frankin poika Brian Herbert ja Kevin J. Anderson. Dyyniä pidetään yhtenä scifi-kirjallisuuden merkkiteoksista. Kirjoista on tehty tv-sarjoja, sarjakuvia ja muutama tietokonepeli sekä David Lynchin ohjaamana Dyyni-niminen elokuva vuonna 1984.

Vuoden 2021 Dyynin käynnistää Timothée Chalametin esittämän nuoren Paul Atreidesin ja Jessica Fergusonin esittämän Paulin äidin Jessica Atreidesin tarina. Jessica on lady ja elokuvan aikana Paulista tulee herttua. Dyyni on scifi-leffa, jossa tulevaisuuden ihmiskunta on palannut feodaali-yhteiskunnaksi, jossa suku, veri ja jossain määrin geenit ratkaisevat aseman yhteiskunnassa. Kaikkien yläpuolella galaktista imperiumia hallitsee Corinnon suvun keisari Shaddam IV.

Osana hovijuonittelua keisari siirtää aavikkoplaneetta Arrakisin hallinnon Harkonnenin suvulta Atreidesin suvulle. Arrakis tunnetaan myös tuttavallisemmin nimellä Dyyni, koska se on käytännössä yksi suuri hiekkaerämaa. Se on sattumalta myös yksi galaksin arvokkaimpia planeettoja. Planeetta on ainoa paikka, josta löytyy ihmerohto melanssia. Rohto parantaa sairauksia, pidentää elinikää, laajentaa henkisiä kykyjä, ja ehkä kaikkein tärkeimpänä se mahdollistaa tähtienvälisen matkailun.

Elokuvassa asetetaan pohdintaan, mitä kehittynyt ja kehittymätön tai sivistynyt ja sivistymätön tarkoittavat. Arrakiksella asuu alkuperäisväestö fremenejä, jotka eivät nauti planeetan luonnonvarojen, rohdon, mukanaan tuomista rikkauksista. He ovat aatelisten palvelijoita ja soturikansaa, joka arvostaa vettä yli kaiken. Niin paljon, että johtajan tervehdys Atreidesin päämiehelle on sylkäisy hänen pöydälleen. Fremenien teknologiaa ovat myös aavikkopuvut, jotka kierrättävät hien ja virtsan takaisin puhtaaksi vedeksi mahdollistaen selviytymisen hiekka-aavikolla.

Elokuva käsittelee suuria teemoja ja siinä on helppo nähdä allegorioita meidän maailmaamme. Rohto on öljyä tai muu arvokas luonnonvara, joka rasvaa tietoyhteiskunnan rattaita. Arrakis voisi olla Lähi-idän tai Afrikan köyhä valtio, jonne imperialistinen länsi tulee hakemaan vaurautta ja luonnonvaroja välittämättä ihmisistä, jotka kutsuvat paikkaa kodikseen. Harkonnenin suku on ollut sodassa fremenien kanssa niin kauan kuin he ovat hallinneet Arrakista. Fremenien kärsimykset eivät ole olleet yhtä tärkeitä imperiumille kuin se, että rohto virtaa.

Elokuvan kertoma tarina ei ole erityisen antimilitaristinen ja alun hitaasta maailmankuvauksesta huolimatta siinä on reilu osuus sotaa ja väkivaltaa, kun suvut ja heitä palvelevat sotilaat ottavat yhteen. Sota ei kuitenkaan ole elokuvassa itsetarkoitus, eikä sitä ihailla, eikä kohtauksesta kohtaukseen siirrytä taistelukohtauksien saattelemana. Oscar Isaacin näyttelemä herttua Leto Atreides vaikuttaa olevan varsin itsetietoinen saamastaan mahdottomasta tehtävästä Arrakiksen hallitsijana. Hän näkee keisarin kunnianosoituksen käskynä ja suhtautuu käskyyn alistuneen surumielisenä, odottaen kuolemaa täyttäessään velvollisuutensa. Hän on kuitenkin kiinnostuneempi

ihmishengistä kuin häntä edeltäneet hallitsijat ja yrittää jopa solmia rauhan aavikkoa asuttavien fremenien kanssa heidän sotilaallisen alistamisensa sijaan.

Ai niin, madot! Elokuvissa Arrakiksen julma luonto on yksi uhka. Kuumuuden lisäksi aavikolla asuu valtavia hiekkamatoja, jotka eivät halua tulla häirityiksi ja syövät niin ihmisiä kuin ajoneuvojakin. Madot ovat ikoninen osa kirjasarjaa ja varsinkin Lynchin 1984 elokuvaa. Villeneuven ensimmäisessä osassa matojen merkitys on pienempi ja ne alkavat tulla mukaan tarinaan vasta elokuvan loppupuolella. Dyynin luonnolla on vielä yllätyksiä paljastettavaksi.

Kolme katkennutta kivääriä viidestä.

TEKSTI: Jussi Koiranen
KUVITUSKUVA: Sami Nyyssölä

Scifi-kirjallisuuden merkkiteos Dyyni uutena elokuvaversiona

Scifi-kirjallisuuden merkkiteos Dyyni uutena elokuvaversiona

Aiheeseen liittyen

Punk: Kaikki tiet vievät Rauhanasemalle

Kansalaistottelemattomuus

Alkoholiton kilju

Neljännesvuosisata punkia Rauhanasemalla

Sottasta ja rujoo

Yleisön takii

AKL ui Vastavirtaan

Kun kirkonkellot sulatettiin luodeiksi – itävaltalaisen aseistakieltäytyjän tarina