Kansainvälistä toimintapäivää 15.5. vietettiin tällä kertaa Tampereella viime vuosia suuremmin menoin. Ohjelmaan kuului Sorin aukion kupeessa kokoontunut mielenosoitus, marssi Laikunlavalle ja puistokeikka.
Tervehdyksiä tilaisuuteen toivat AKL:n edustajien ohella useat liikkeen liittolaiset ja yhteistyökumppanit ihmisoikeus- ja rauhanaktivisteista poliittisten uolueiden edustajiin. Puheita pitivät AKL:n varapuheenjohtaja Jyry Virtanen, Amnesty Internationalin paikallisosaston edustaja, Tampere sotaa vastaan -ryhmän aktiivi Anastasia Ershova, reservinkieltäytyjä Lila Lähde, veteraanisivari Rauli Jokelin, Tiedonantaja-lehden päätoimittaja Petra Packalén sekä feministisen puolueen Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riikka Pöntinen. Puheissa korostettiin paitsi aseistakieltäytymistä ihmisoikeutena, myös yleisesti sodanvastaisen toiminnan tärkeyttä erityisesti nyt kun Euroopassa käydään hyökkäyssotaa.
Laikunlavan musiikkiohjelman avasi Lätsä aloitti tapahtuman lempeällä indie popilla. Linnanraunioiden perinteitä kunnioittava punksetti sisälsi esimerkiksi klassikon Jäähyväiset aseille. Heinonen ja aikamme mieskuvat -sooloesitys sai ohikulkijat hörähtelemään siinä missä Botsurakun ärhäkkä metalliveto toi vielä tilaisuuden päätteeksi uuden yleisön energiseen pittiin esiintymislavan edustalle. Toukokuiseksi yllättävän lämmin sää suosi tapahtumaa ja AKL:n infopöydällä oli myynnissä vegaanista pitsaa ja munkkia.
VIIHDETEOLLISUUS JA VIRKAVALTA KOKOONTUMISVAPAUDEN KIMPUSSA
Oman yllättävän mausteensa tapahtumaan toi täysin turha ja ennakoimaton vääntö virkavallan kanssa. AKL oli ilmoittanut hyvissä ajoin seistakieltäytyjäpäivän mielenosoituksesta, ja yhteistuumin tilan omistajan eli Tampereen kaupungin ja poliisin kanssa olimme sopineet tarkaksi aloituspaikaksi tyhjän kadunpätkän Sorin aukion vieressä.
Kolme päivää ennen tapahtuman alkua saimme kuitenkin toisen käden kautta muutenkin viime päivinä otsikoissa olleelta Jääkiekkoliitolta lämminhenkisen yhteydenoton, jonka mukaan he eivät hyväksyisi Sorin aukiolla sijaitsevan tapahtumateltan läheisyydessä poliittisia tapahtumia. Jääkiekkoliiton viestin sitelleen välikäden mukaan heidän järjestyksenvalvojansa poistaisivat alueelta mahdolliset mielenosoittajat.
Emme olleet valmiita purematta nielemään uhkausta, joten olimme yhteydessä asiasta poliisiin. Viikonlopun aikana poliisi ehti ensin todeta Jääkiekkoliiton levan oikeassa ja ehdottaa vaihtoehtoisia mielenosoituspaikkoja, sitten pykälien perään kyseltäessä ilmoittamaan alkuperäisen suunnitelmamme olevan sittenkin aivan kunnossa. Kunnes sitten maanantaina alle tuntia ennen tapahtuman alkua poliisi jälleen ilmoittikin, ettei Sorin aukion vieressä sittenkään olisi sopivaa kokoontua, ja että poliisi tarvittaessa auttaisi Jääkiekkoliittoa poistamaan mielenosoituksen paikalta.
Koska perusteet päätökselle näyttivät vähintäänkin arveluttavilta ja mielenosoituksen siirrolle ei käytännössä ollut aikaa, tapahtuma alkoi sovittuun aikaan sovitussa paikassa, koomisen monen järjestyksenvalvojan ja poliisin seuratessa sivusta. Luovuimme kuitenkin suunnitelmasta pitää paikalla enemmän puheita ja käyttää kiinteää äänentoistoa. Sen sijaan lähdimme saman tien mielenosoitukseen kuuluneelle marssille kaupungin keskustan läpi Laikunlavalle.
MAANANTAINA ALLE TUNTIA
ENNEN TAPAHTUMAN ALKUA
POLIISI ILMOITTI, ETTEI SORIN
AUKION VIERESSÄ SITTENKÄÄN
OLISI SOPIVAA KOKOONTUA
YLLÄTYSESIINTYJÄNÄ: SORIN SIRKUS!
Täsmällistä lakiin perustuvaa perustetta siirrolle ei suostuttu pyydettäessä esittämään ennen tapahtumaa. Näyttää siltä, ettei sellaista ollutkaan esittää, vaan Jääkiekkoliitto ja sen takana hääräillyt Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF yksinkertaisesti puhuivat niin isolla viihdeteollisuuden äänellä, että poliisin laintulkinta taipui sen edessä. Näin päädyttiin testaamaan AKL:n alistumattomuutta.
Vähäisemmälläkin mielikuvituksella voi kuvitella Tampereen poliisilaitoksen puhelinlinjojen käyvän kuumina muutamaa tuntia ennen tapahtumaa: “Jos ne hipit päästetään sinne marssimaan, tämän mittaluokan kisoja ei sitten enää Suomeen tule…” Ilman tämäntapaista vaikuttamista on vaikea ymmärtää, miksi poliisin jo pariin kertaan vaihtunut kanta muuttui vielä aivan tapahtuman alun kynnyksellä. Toisaalta ehkä ei pidä aliarvioida silkan tunaroinnin mahdollisuutta.
Tätä juttua kirjoittaessa toukokuun lopussa kovin epätyydyyttävä kirjallinen päätös mielenosoituksen siirrosta on jo saatu, ja vastatoimet ovat harkinnassa.
TEKSTI : AKU KERVINEN
KUVA : JAAKKO KEMPPAINEN, JYRY VIRTANEN
