Monelta jää palvelukseen menemättä. Jotkut unohtavat mennä, toiset jättävät menemättä tietoisesti. Seuraamukset ovat samat.
Palveluksen pakoilija syyllistyy aluksi rikoslain 45 luvun (Sotilasrikokset) 9 §:n tarkoittamaan luvattomaan poissaoloon: Sotilas, joka oikeudettomasti poistuu siitä joukosta tai paikasta, jossa hänen on palveltava, taikka jää sinne määräaikana saapumatta, on tuomittava luvattomasta poissaolosta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Seuraava vaihe on 10 §:ssä tarkoitettu karkaaminen: "Sotilas, joka on jatkanut 9 §:ssä tarkoitettua poissaoloaan vähintään viisi vuorokautta siten, että poissaolosta on aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys hänen koulutuksessaan tai muuten olennaista haittaa palvelukselle, on tuomittava karkaamisesta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Siviilipalveluslain 74:ssä on säädetty siviilipalveluksesta kieltäytymisestä: "Siviilipalvelusvelvollinen, joka jättää saapumatta tämän lain 3 §:ssä tarkoitettuun peruskoulutukseen tai työpalveluun, lopettaa sen tai ilmoittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta, on tuomittava siviilipalveluksesta kieltäytymisestä vankeuteen ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan."
Totaalikieltäytymisen voi siis suorittaa ”etänä”. Moni myös joutuu vahingossa kohdelluksi kuin totaalikieltäytyjä. Asevelvollisuudesta kieltäytyminen on tehty hankalammaksi. Asevelvollisuuslain 118 §:ssä säädetään: "Varusmies, joka kieltäytyy kokonaan tässä laissa säädetystä palveluksesta, on, jollei hän hae siviilipalvelukseen, rikoslain (39/1889) 45 luvun säännösten soveltamisen sijasta tuomittava asevelvollisuudesta kieltäytymisestä rangaistukseen siten kuin siviilipalveluksesta kieltäytymisestä säädetään siviilipalveluslaissa."
Totaalikieltäytymistä koskevista pykälistä on edellä lainattu vain alkuosa.
Säädös on 1990-luvulta ja korkein oikeus teki silloin kaksi ennakkopäätöstä, joiden mukaan edeltävä poissaolo ei sisältynyt kieltäytymiseen vaan mahdollisesta poissaolorikoksesta rangaistaan erikseen. Tehokas kieltäytyminen ei ole mahdollista kuin palveluksessa.
Lain tarkoitus oli yhdenmukaistaa totaalikieltäytyjien kohtelua ja lopettaa määräämättömästi toistuva rankaiseminen, mutta eipä ihan onnistunut. Olen kuvaillut tähän johtanutta Kaj Ranisen oikeusprosessia Aseistakieltytyjäliiton juhlakirjassa Ei sotaa ilman sotilaita: Aseistakieltäytyjäliiton vuosikymmenet.
Poissaolosta kutsunnasta on säädetty rangaistus Asevelvollisuuslain 119 §:ssä. Kaikissa tapauksissa voidaan asevelvollinen viedä palvelukseen poliisin virka-avulla. Moni ei ole arvannut, että on haku päällä, ja liikenneratsiasta tai lentokentältä on matka sitten jatkunutkin poliisikyydillä palveluspaikkaan.
Kuten aiemmatkin tämän palstan jutut, tämä käsittelee vain pääpiirteitä. Tilanteissa voi olla erilaisia mahdollisuuksia, jopa ulospääsyteitä. Esimerkiksi palveluskelvoton vapautuu suurella todennäköisyydellä totaalikieltäytymisestä säädetystä rangaistuksesta.
Jos vain jää pois varusmiespalveluksesta, piina on pitkä: ensin sen vuoden päättymiseen jolloin täyttää 30 ja palvelusvelvollisuus päättyy, ja sitten kaksi vuotta että rikos, siis karkaaminen, vanhenee. Jos palvelusta haluaa pakoilla ulkomailla, ainakin papereiden kanssa on odotettavissa ongelmia.
Tätä kirjoitettaessa Jehovan todistajien vapautuslakia ei vielä ole kumottu, mutta se tapahtuu mahdollisesti jo 1.4. Siispä totaalikieltäytymistä harkitsevan kannattaa toimia nopeasti. Kohta rankaiseminen jatkuu entiseen tapaan.
Juha Keltti
