Berliinin hallintotuomioistuin antoi alkuvuodesta kaksi merkittävää päätöstä, joissa myönnettiin toissijainen suojelu venäläisille asepalvelukseen kutsutuille. Päätökset haastavat Berliinin ja Brandenburgin hallinto-oikeuden aiemman, marraskuussa tekemän päätöksen. Päätökset tarjoavat toivoa venäläisille, jotka vastustavat osallistumista Ukrainan sotaan.
"Kyseessä on todella merkittävä kehitys. On tunnustettu, että venäläiset asepalvelukseen kutsutut ovat todellisessa vaarassa joutua Venäjän armeijaan taistelemaan sodassa Ukrainassa", kommentoi Connection e.V. -järjestön johtaja Rudi Friedrich.
"Tätä suojaa on nyt laajennettava myös venäläisiin aseistakieltäytyjiin, jotka voivat tulla kutsutuiksi reserviläisiksi."
Toisessa päätöksessä hallintotuomioistuin totesi, että 19-vuotiaalla venäläisellä asepalvelukseen kutsutulla on "todellinen riski" tulla kutsutuksi palvelukseen Venäjän armeijaan vastoin omaa tahtoaan ja tulla lähetetyksi Ukrainan sotaan. Tuomioistuin arvioi, että siellä hän joutuisi mahdollisesti osallistumaan kansainvälisen lain vastaisiin toimiin tai kärsimään vakavia vahinkoja hengelleen ja ruumiilleen. Aiemmin Magdeburgin ja Würzburgin hallintotuomioistuimet ovat antaneet samankaltaisia päätöksiä.
Tuomioistuimen päätöksessä viitataan venäläisten aseistakieltäytyjäjärjestöjen lausuntoihin, jotka kuvaavat Venäjän rekrytointimenetelmiä erityisen ankariksi ja laittomiksi. Aseistakieltäytymisoikeus on vaikeasti toteutettavissa, ja jopa vaihtoehtoiseen palvelukseen osallistuvat voivat joutua sotapalvelukseen.
"Asepalveluksesta kieltäytyvät, jotka vetoavat sodanvastaisuuteen, voivat myös kohdata syytteitä, kuten ’armeijan arvostelusta’", tuomioistuin huomautti.
Tuomioistuin korosti, että Venäjän näkökulmasta sen Ukrainalta miehittämänsä alueet Luhanskin, Donetskin, Herson ja Zaporižžja sekä Krimin niemimaa ovat osa Venäjää ja asepalvelukseen kutsutut voivat periaatteessa palvella siellä heti palvelukseen kutsumisen jälkeen. Tämä on kansainvälisen lain vastaista.
"Meidän on edelleen korostettava poliittisen ja oikeudellisen toiminnan tarvetta venäläisten asepalvelukseen kutsuttujen suojelemiseksi", Friedrich toteaa.
"Tähän tulisi sisältyä myös ne, jotka eivät enää ole asepalveluksessa, mutta voivat silti tulla kutsutuksi reserviin osittaisen liikekannallepanon takia. Tämä ryhmä on yleensä hylätty Saksan maahanmuuttoviraston toimesta."
Connection e.V. on suositellut, että aseistakieltäytyjien kansainvälinen oikeus kieltäytyä osallistumasta sotaan, joka rikkoo kansainvälistä lakia, antaisi heille oikeuden turvapaikkaan.
"Tämä on tärkeä askel Saksan oikeuslaitoksen suhtautumisessa venäläisiin aseistakieltäytyjiin", sanoo Artyom Klyga, Venäjän Aseistakieltäytymisliikkeen oikeusosaston johtaja.
"Muut Euroopan maat seuraavat tätä kehitystä ja tunnustavat vähitellen venäläisten aseistakieltäytyjien oikeuden suojeluun. Toivon, että nämä päätökset auttavat luomaan erillisen humanitaarisen järjestelmän, joka tukee tätä ryhmää. Aseistakieltäytyjille on taattava oikeus, että heidän sodanvastainen kantansa saa todellista tukea."
Uutinen on julkaistu ensin Connection e.V.:n ja War Resisters Internationalin sivuilla.
