Rauhanjärjestöt ja useat opposition kansanedustajat vaativat helmikuussa eduskunnassa käsitellyn puolustusselonteon päivittämistä tai osittaista uudelleenkirjoittamista. Kritiikki kohdistuu erityisesti selonteon sotilaalliseen painotukseen ja Suomen asemaan osana Naton ja Yhdysvaltojen puolustuspoliittista kehikkoa Donald Trumpin virkaan astumisen myötä muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa.
Sadankomitean mukaan Suomen turvallisuuspolitiikan ei tulisi nojata liiaksi sotilaalliseen pelotteeseen tai ulkopuolisiin toimijoihin. Järjestö varoittaa, että puolustuspolitiikka voi syrjäyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisvaltaisen lähestymistavan.
"Suomella ei ole kansakunnan inhimillisen ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta varaa jäädä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vain sotilaalliseksi vahvaksi eturintaman valtioksi," Sadankomitea toteaa ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa.
Rauhanliitto puolestaan pitää selonteon perustaa horjuvana, erityisesti sen vuoksi, että siinä nojataan vahvasti Yhdysvaltojen tukeen tilanteessa, jossa maan ulkopolitiikka on siirtymässä arvaamattomaan suuntaan.
"USA on liittymässä Venäjän harjoittamaan imperialistiseen politiikkaan," järjestö arvioi viitaten Trumpin ulkopoliittisiin kannanottoihin.
Myös asiantuntijat ja oppositioedustajat ovat kyseenalaistaneet selonteon ajantasaisuuden. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg katsoi lausunnossaan, että Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa, mikä lisää sodan uhkaa.
Ylen uutisoinnin mukaan useat kansanedustajat SDP:stä, keskustasta ja vasemmistoliitosta esittivätkin eduskunnassa tarpeen päivittää selontekoa vastaamaan nykyistä turvallisuusympäristöä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) puolusti selonteon linjauksia toteamalla, että se vastaa nykytilanteen vaatimuksiin, ja että Suomi jatkaa puolustusyhteistyön syventämistä sekä Naton että Yhdysvaltojen kanssa. Häkkäsen mukaan "kaikki selonteon linjaukset ovat juuri niitä asioita, joita meidän tulee tehdä tässä tilanteessa."
Rauhanjärjestöt toivovat, että selonteko avattaisiin ja siinä annettaisiin tilaa myös sotilaattomille ja ei-militaristisille turvallisuusratkaisuille.
