Aseistakieltäytyjäliiton sivarimiekkarissa vaadittiin oikeudenmukaisempaa siviilipalveluslakia ja vastustettiin militarisoitumista.
Teksti ja kuva: Ida Korolainen
Vuosi 2025 on tuonut rauhantyöläisille surkeita uutisia toisensa perään. Huhtikuussa Suomi irtautui jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, kesäkuisessa Naton huippukokouksessa lupauduimme nostamaan puolustusmenomme viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja toukokuussa siviilipalveluslain uudistamiseen asetetusta työryhmästä potkittiin sivarien oma etujärjestö pihalle.
Militarisoituva yhteiskuntamme kaipaa nyt kritiikkiä ja soraääniä. Siksi torstaina 28.8. Helsingin kaduilla kuultiin antimilitaristista sanomaa, kun Aseistakieltäytyjäliiton sivarimiekkari toi ihmiset yhteen vaatimaan muutosta. Mielenosoituksessa peräänkuulutettiin siivilipalveluslain oikeudenmukaisempaa uudistamista, joka ei halveksi kansalaisyhteiskuntaa vaan ottaa valmistelussa huomioon ne ihmiset, joita uusi laki koskettaa.
Lisäksi mielenosoituksessa vaadittiin sivareiden päivärahan (nykyisellään noin 6–14 euroa) korottamista, työpalvelumahdollisuuksien laajentamista sekä YK:n ihmisoikeuselinten vaatimusten toteuttamista. YK:n ihmisoikeuskomitea ja ihmisoikeusneuvosto ovat ilmaisseet huolensa suomalaisen siviilipalveluksen pitkästä kestosta ja kehottaneet Suomea huolehtimaan, että siviilipalvelus pysyy siviilien kontrollissa. Lisäksi YK:n elimet ovat vaatineet Suomea lopettamaan syyteprosessit asepalveluksesta kieltäytyviä vastaan ja vapauttamaan kaikki tähän liittyen vangitut.
Musiikkia ja puheita Senaatintorilla
Sivarimiekkarin marssiosuus lähti liikkeelle Helsingin Kansalaistorilta ja kulki Eduskuntatalon, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Valtioneuvoston kanslian ohitse Senaatintorille. Tuomiokirkon portailla kuultiin puheet AKL:n puheenjohtaja Ava Dahlvikilta, varapuheenjohtaja Atte Ahokkaalta, sihteeri Tuukka Korpiselta, Vantaan Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Jiri Mäntysalolta sekä totaalikieltäytyjä Janne Niemelältä.
Puheissa käsiteltiin muun muassa militarismin seurauksia, totaalikieltäytymistä rikoksena sekä sivareiden taloudellista asemaa. Korkeimmassa palkkaluokassa sivareiden tuntityöpalkaksi muodostuu 1,75 euroa. Varusmiesliittokin on kysynyt, miksi asevelvollisten päiväraha on pienempi kuin jopa vankien.
Joistain kymmenistä asevelvollisesta tuleekin vankeja vuosittain sen vuoksi, etteivät he halua tätä velvollisuutta suorittaa. Totaalikieltäytyminen on rikos, joka tapahtuu tekemättä mitään. Amnesty linjasi jo vuonna 1984, että suomalaiset totaalikieltäytyjät ovat mielipidevankeja. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Suomi edelleen vangitsee väkivallattomia ihmisiä vakaumuksensa vuoksi.
Puheiden lisäksi Senaatintorilla kuultiin musiikkia kuplettilauluista poppiin ja räppiin. Mielenosoituksessa esiintyivät artistit Kuopus, Ty Roxy, Aapo Heinonen sekä Kupletistit.
”En voi luvata tappavani”
Mielenosoitukseen osallistunut Joona Leppänen tuli paikalle suoraan Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksen koulutusjaksolta. Valinta ase- ja siviilipalveluksen väliltä syntyi Leppäsen pohdittua, haluaisiko hän astua rintamalle.
”Jo vähän ennen kutsuntoja pohdin, olenko valmis tappamaan jonkun toisen. En voi luvata, että menen rintamalle kuolemaan tai ammun jonkun toisen vain, koska komentaja jossain käskee. Minulla ei ole mitään velvollisuutta vastaan sinänsä, sivariin meneminen oli parempi vaihtoehto kuin vankila”, Leppänen kertoo.
Koulutusjakson aikana henkilökohtainen valinta sai ympärilleen myös laajempia yhteiskunnallisia juonteita.
”Ennen mietin omaa asemaani. Nyt sivarin aikana olen alkanut miettiä yhteiskunnallisestikin, esimerkiksi kuinka paljon meillä käytetään rahaa aseisiin investoimiseen, kun voisi sitä muuhunkin laittaa”, Leppänen pohtii.
Nykyisellään asevelvollisuus ei ole Leppäsestä reilu. Siksi hän päätti valita junan Helsingistä myöhemmälle ja osallistua mielenosoitukseen.
