Tuore Nuorisobarometri 2025 piirtää historiallisen synkän kuvan suomalaisnuorten mielenmaisemasta: peräti 60 prosenttia nuorista kokee epävarmuutta ja turvattomuutta maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Luku on noussut rajusti vuodesta 2018, jolloin vastaava osuus oli 42 prosenttia. Samaan aikaan kun nuorten pessimismi maailman tulevaisuutta kohtaan on kasvanut 50 prosenttiin, militaristinen toiminta ja puhe tunkeutuvat yhä varhaisemmin osaksi nuorten kasvuympäristöä.
Kouluista maanpuolustuskunnon areenoita antimilitaristit ovat kritisoineet Puolustusvoimien yrityksiä militarisoida suomalaista koululaitosta aina uudestaan ja uudestaan. Vuonna 2016 puolustusvoimat aloittivat ”Intti tutuksi” -kampanjan, jonka tarkoituksena oli tuoda yläkouluihin muun muassa ekoaseammuntaa ja armeijan kaluston esittelyjä. On selkeästi väärin, että sotilaallisuutta propagoidaan herkässä kasvuiässä oleville nuorille, jotka joutuvat tekemään päätöksiä palveluksesta ollessaan vielä alaikäisiä. Vastaavaa toimintaa nähdään lähinnä autoritaarisissa maissa kuten Venäjällä ja Israelissa.
Paine sotilaalliseen valmiuteen kasvaa myös poliittisella tasolla. Puolustusministeri Antti Häkkänen on nostanut esiin huolen nuorten heikentyneestä kunnosta nimenomaan maanpuolustuskyvyn näkökulmasta. Häkkäsen mukaan Puolustusvoimat onkin aloittanut yhteistyön koulujen kanssa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi, jotta he kykenevät myöhemmin puolustamaan Suomea.
Vaikka armeijaa markkinoidaan usein ”miehen kouluna” ja toveruuden paikkana, sisältäpäin tulevat arviot ovat karumpia. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on huomauttanut, että Puolustusvoimissa kärsitään rakenteellisesta kulttuuriongelmasta, jossa rasismi, seksismi ja homofobia normalisoituvat. Käihkön mukaan varuskunnissa rehottaa naisviha, ja loppukyselyjen mukaan jopa 36 prosenttia naisista on kokenut palveluksessa kiusaamista.
Nuorisobarometri osoittaa nuorten kokevan paineita ”ihan kaikkialta”. Kun tähän lisätään maailmanpoliittinen pelko ja lisääntynyt epävarmuus omasta toimeentulosta, nousee esiin kysymys, tukeeko nykyinen lähes kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden turvallistaminen ja sotapuhe nuorten hyvinvointia vai syventääkö se vain heidän ahdistustaan.
Nuoret itse peräänkuuluttavat barometrin avovastauksissa lisää empatiaa ja paineettomampaa ympäristöä. Sivistysyhteiskunnan tulisi tarjota nuorille toivoa ja rauhanomaisia tulevaisuudenkuvia sen sijaan, että heidän arvoaan mitataan pelkän sotilaallisen tehokkuuden ja suoriutumisen perusteella jo koulunpenkillä.
