Vaaditun vakaumuksentutkinnan läpäissyt ja sitä kautta aseistakieltäytyjän statuksen saanut Zacharias Piazas aloitti siviilipalveluksen joulukuussa 2025 kroonisten sairauksien hoitolaitoksessa Thessalonikissa, kaukana vakituisesta asuinpaikastaan. Hän joutui kuitenkin keskeyttämään palveluksen tilapäisesti, koska laitos ei tarjonnut hänelle asuntoa eikä riittävää toimeentuloa elämän perustarpeiden kattamiseen. Hän ilmoitti tilanteestaan kirjallisesti sotilasviranomaisille.
Kirjallisesta selityksestä huolimatta sotilasviranomaiset kutsuivat Piazan 10.2.2026 asepalvelukseen, vaikka hänellä oli tuolloin voimassa oleva aseistakieltäytyjästatus. 12.2. tämä status peruttiin.
Piazas teki asianajajansa Timotheos Sigalasin avulla useita valituksia viranomaisten päätösten kumoamiseksi ja niiden täytäntöönpanon keskeyttämiseksi. 27.2., jolloin Piazan oli määrä ilmoittautua asepalvelukseen, Kreikan korkein hallinto-oikeus antoikin väliaikaisen määräyksen päätösten täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Tämän jälkeen sotilasviranomaiset ovat kuitenkin jälleen määränneet Piazan astumaan asepalvelukseen toukokuussa 2026.
Kansainväliset aseistakieltäytyjäjärjestöt WRI ja EBCO kuvailevat Kreikan siviilipalvelusjärjestelmää luonteeltaan rangaistuksenomaiseksi ja syrjiväksi. Siksi ne arvoivat, että aseistakieltäytyjästatuksen peruuttaminen kurinpidollisilla perusteilla tilanteessa, jossa henkilö ei pystynyt jatkamaan rangaisstuksenomaista siviilipalvelusta, rikkoo Kreikan ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, kuten Euroopan ihmisoikeussopimusta ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta.
Järjestöt arvioivat, että sotilasviranomaiset pyrkivät kiertämään korkeimman hallinto-oikeuden väliaikaismääräystä samalla kun ne pitävät voimassa aseistakieltäytyjästatuksen peruuttamisen. Järjestöt pitävät menettelyä hälyttävänä osoituksena siitä, että sotilasviranomaiset uhmaavat korkeimman hallinto-oikeuden päätösten henkeä.
KUVA: KREIKAN ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO
