Kansalaisjärjestöt kritisoivat aseistakieltäytyjien vakaumuksentutkintaa Kreikassa

Viisi kansalaisjärjestöä – Amnesty International, Connection e.V., Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö (EBCO), Kansainvälinen sovinnonliitto (IFOR) ja War Resisters’ International (WRI) vetoavat kannanotossaan Kreikan viranomaisiin, jotta nämä pyörtäisivät aiemman päätöksensä ja takaisivat aseistakieltäytyjä Charis Vasileioun siviilipalvelushakemukselle reilun käsittelyn. Vasileiou haki vuonna 2020 aseistakieltäytyjän statusta päästäkseen suorittamaan kansainvälisten elinten rangaistuksenomaisena pitämän siviilipalveluksen, mutta vakaumuksentutkintalautakunta hylkäsi hänen hakemuksensa.

Vasileioun hakemus perustui hänen aattellisiin pasifistisiin käsityksiinsä, jotka juonsivat juurensa hänen kasvuympäristöönsä Jehovan todistajiin kuuluvassa perheessä. Muista näkemyseroista johtuen hän ei kuitenkaan itse kuulu Jehovan todistajiin. Tutkintalautakunta perusteli hylkäävää päätöstään juuri sillä, ettei hänen uskonnollisilla näkemyksillään ollut kytköstä jäsenyyteen Jehovan todistajien yhteisössä.

Kansalaisjärjestöjen mukaan Vasileioun saama kielteinen päätös alleviivaa kahta ongelmaa Kreikan siviilipalvelusjärjestelmässä: vakaumuksen tutkinnan alistaminen tutkintalautakunnalle, jossa on mukana sotilasjäsen, sekä erilaisten aseistakieltäytyjävakaumusten erilainen kohtelu. Maan ihmisoikeuskeskuksen virallisista lähteistä keräämien tietojen mukaan noin 96–100 % uskonnollisin perustein siviilipalvelukseen hakevista saa myönteisen päätöksen, kun taas aatteellisista syistä hakevien kohdalla prosentti on vuosittain noin tai jopa alle 50 %. Jehovan todistajien kohdalla lautakunta ei tee erillistä päätöstä asiasta, vaan aseistakieltäytyjästatus myönnetään automaattisesti.

Järjestöt vaativat Kreikkaa pyörtämään päätöksensä Vasileioun ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien aseistakieltäytyjien kohdalla ja takaamaan näille reilun kohtelun vakaumuksentutkinnassa. Järjestöt myös muistuttavat, että mikäli aseistakieltäytyjien vakaumusta tutkitaan, päätöksen pitäisi kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaan kuulua ainoastaan siviiliviranomaisille, ilman sotilaiden vaikutusta. Ihmisoikeusnäkökulmasta suositeltavin käytäntö on vakaumuksentutkinnasta luopuminen kokonaan. •

Kansalaisjärjestöt kritisoivat aseistakieltäytyjien vakaumuksentutkintaa Kreikassa

Aiheeseen liittyen

Uusi kampanja haluaa päivittää asepalveluksen 2000-luvulle

Kieltäytymisen jälkeen uusi kutsu palvelukseen - mitä tehdä?

Eduskunta: Lisää totaalikieltäytyjiä linnaan

Puolustusvaliokunta opastaa olemaan tuomitsematta

Sivarilakiin pieniä parannuksia

Pohjois-Kypros valmistelee aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamista

Rauhanvankipäivänä vaadittiin oikeutta venäläiselle aseistakieltäytyjäaktivistille

Israelilaisille asestakieltäytyjille lisää tuomioita joulukuussa