Miinakiellon kumoamista ajavan kansalaisaloitteen takana on muun muassa europarlamentaarikko Mika Aaltola ja eninen puolustusministeri Jussi Niinistö. Rauhanjärjestöjen mukaan ero saattaisi laukaista dominoefektin, joka romuttaisi koko sopimuksen.
Henkilömiinojen kieltoa ajanut kampanja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997. Suomesta palkintoa oli vastaanottamassa Laura Lodenius. Ottawan sopimukseksi kutsuttu miinakielto sopimus saatiin voimaan vuonna 1997. Suomi liittyi siihen pitkällisen harkinnan jälkeen vuonna 2012. Tämän jälkeen puolustusvoimat ovat korvanneet henkilömiinat muilla asejärjestelmillä. Nyt europarlamentaarikko Mika Aaltola, entinen puolustusministeri Jussi Niinistö ja joukko eläköityneitä virkamiehiä ovat onnistuneet keräämään eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä kansalaisaloitteelle, joka ajaa Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Rauhanjärjestöt ja aktivistit ovat aloittaneet kampanjan Ottawan sopimuksen puolesta. Kampanja on huolissaan siitä, että sopimuksesta irtautuminen saattaisi laukaista dominoefektin, joka romuttaisi koko sopimuksen. Ottawan sopimus on tehty siviilien suojelemiseksi. Henkilömiina ei erottele kohdettaan, joka jo itsessään on kansainvälisen oikeuden vastaista. Landmine Reportin mukaan 80 % henkilömiinojen uhreista on siviilejä ja 43 % lapsia.
Kampanja kertoo tiedotteessaan, että henkilömiinat ovat olleet ja ovat edelleen valtava uhka siviiliväestölle sodan jaloissa ympäri maailmaa. Ne jättävät jälkeensä vuosikymmeniä kestävää kärsimystä ja hidastavat jälleenrakennusta. Suomen on pysyttävä sopimuksessa, joka jo pienentänyt miinauhrien määrää, tyrehdyttänyt niiden tuotannon ja kaupan, ja nopeuttanut sodasta toipumista monessa maassa. Suomen on nähtävä itsensä osana vastuullista kansainvälistä yhteisöä ja edistettävä rauhan ja turvallisuuden agendaa maailmalla.
Ottawan sopimus on yksi vaikuttavimpia ja laajimpia kansainvälisiä sopimuksia, jonka on allekirjoittanut 186 valtiota. Vain 33 maata jättäytynyt sen ulkopuolelle.
Henkilömiinat kylvävät kuolemaa ja kärsimystä
"Miinat jäävät maastoon, kunnes ne erikseen raivataan. Sodan oikeussäännöt edellyttävät, että siviilit tulee erottaa sotilaista, eikä se ole tällä aseella mahdollista," kertoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Miinat tekevät laajoista alueista asuinkelvottomia ja estävät ihmisten paluun kotiseuduilleen. Pellot ja metsät jäävät vaaralliseksi ansojen täyttämäksi erämaaksi. Miinat hidastavat sodasta toipumista ja jälleenrakentamista. Saastuneet alueet, kuten tiet, pihat ja pellot, on ensin raivattava.
"Jokainen miinan räjähdys on tragedia, joka jättää pysyvät jäljet uhriin, hänen perheeseensä ja koko yhteisöön. Miinojen aiheuttamat vammat ovat usein vakavia ja elinikäisiä, ja ne voivat johtaa vammautumiseen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. 70 prosenttia miinojen vammauttamista on alle 24-vuotiaita," Lodenius toteaa.
Suomi ei tarvitse henkilömiinoja puolustukseensa
Kampanjan tiedotteessa kerrotaan, että Suomi on jo aiemmin panostanut merkittäviä resursseja korvaaviin puolustusjärjestelmiin. Nämä järjestelmät ovat tehokkaita ja vastaavat nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksiin. Henkilömiinat ovat vanhanaikainen ja epäinhimillinen ase, jota ei tarvita Suomen puolustuksessa. Ottawan sopimuksesta irtautuminen heikentäisi Suomen mainetta ja asemaa maailmalla. Puolustusvoimien ja yksittäisten sotilaiden on joka tapauksessa noudatettava sodan lakeja, jotka asettavat useita rajoitteita ja velvoitteita henkilömiinojen käytölle, vaikka irtautuisimme sopimuksesta. Suomen puolustusvoimat ovat jo saaneet 200 miljoonaa euroa henkilömiinoja korvaavien järjestelmien hankintaan.
Kampanjan mukaan sopimuksen hylkääminen olisi selvä viesti siitä, että Suomi on valmis tinkimään humanitaarisista periaatteistaan. Se vahingoittaisi Suomen uskottavuutta rauhanvälittäjänä ja heikentäisi mahdollisuuksiamme vaikuttaa globaaleihin turvallisuuskysymyksiin. Maailma tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan maita, jotka toimivat esimerkkinä rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta olisi kansainvälisesti poikkeuksellista ja murentaisi kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden perusteita. Suomi olisi ainoa EU-maa ja Yhdysvaltojen lisäksi ainoa Nato-maa, joka sallisi ja puolustaisi henkilömiinoja.
"Irtautuessaan sopimuksesta Suomi voi aiheuttaa dominoefektin, jossa muutkin maat hylkäävät sopimuksen. Se romuttaisi aikaansaadun normin siitä, että miinat eivät ole hyväksyttävä ase. Juuri tämä on se kehityskulku, jota autoritaariset maat, kuten Venäjä tavoittelee, että tehdään laittomista aseista laillisia," toteaa Lodenius.
Ottawan sopimus on osa ihmiskunnan yhteistä perintöä
“Ottawan sopimus on yksi kansainvälisen yhteisön tärkeimmistä saavutuksista sodan kauhujen vähentämisessä. Sopimuksesta irtautuminen olisi askel taaksepäin ja antaisi väärän signaalin muille maille, myös Venäjälle,” todetaan kampanjan tiedotteessa.
Sopimus on syntynyt pitkällisen ja huolellisen prosessin tuloksena, ja se edustaa laajaa kansainvälistä konsensusta henkilömiinojen vastustamisesta. Sopimuksen hylkääminen kevyin perustein horjuttaisi kansainvälisen oikeuden uskottavuutta ja vaikeuttaisi tulevaisuudessa vastaavien sopimusten syntymistä.
Kampanja kritisoi myös kansalaisaloitteen käyttämistä välineenä tällaisessa hankkeessa.
“Kansalaisaloitteen käyttäminen kansainvälisen sopimuksen mitätöintiin on itsessään myös kyseenalaista. Kyseenalaisuutta lisää se, että aloitteen takana on henkilöitä, esimerkiksi europarlamentaarikko, kenellä on jo valtaa lainsäädännön prosesseihin. Kansalaisaloitteen tarkoitus on tarjota tavalliselle kansalaiselle mahdollisuus vaikuttaa politiikan agendaan, sitä ei ole tarkoitettu poliitikoille välineeksi oman agendansa ajamiseksi,” tiedotteessa todetaan.
