Kaakkois-aasialainen Kambodžan valtio ottaa käyttöön pakollisen asepalveluksen ensi vuodesta alkaen. Pääministeri Hun Manet ilmoitti, että vuonna 2006 hyväksytty mutta tähän asti toimeenpanematta jäänyt asevelvollisuuslaki pannaan täytäntöön vuonna 2026.
Lain mukaan 18–30-vuotiaiden miesten on suoritettava kahden vuoden mittainen palvelus. Naisille asevelvollisuus on vapaaehtoinen. Alkuperäinen palvelusaika oli 18 kuukautta, mutta sitä pidennettiin kahteen vuoteen.
Hun Manetin väitteiden mukaan uudistus on välttämätön, jotta maalla on riittävä reservi koulutettuja sotilaita. Palveluksen jälkeen nuoret voivat palata siviilielämään, mutta heidät merkitään reserviin. Halukkaat voivat hakeutua edelleen armeijauralle.
Uudistus tulee voimaan tilanteessa, jossa Kambodžan suhteet Thaimaahan ovat kiristyneet. Toukokuussa Thaimaan ja Kambodžan joukot ottivat yhteen kiistanalaisella alueella, jossa maiden rajat kohtaavat lähellä Laosin rajaa. Tulitaistelussa sai surmansa yksi kambodžalainen sotilas.
Konflikti johti rajanylityspaikkojen sulkemiseen sekä Kambodžan polttoaine- ja kaasutuontikiellon asettamiseen Thaimaasta. Samalla Thaimaassa puhkesi sisäpoliittinen kriisi, joka johti pääministeri Paetongtarn Shinawatran virasta pidättämiseen tutkinnan ajaksi.
Hun Manetin mukaan Kambodžan sotilaallinen vahvistaminen ei tähtäisi hyökkäyssotiin vaan maan oman alueen puolustamiseen. Hän kertoi myös suunnitelmista kasvattaa sotilasmenoja.
Lainsäädäntö ei tunnista aseistakieltäytymisoikeutta
Asevelvollisuuden käyttöönotto nostaa esiin myös aseistakieltäytyjien aseman alueella. Thaimaassa ihmisoikeusaktivisti Netiwit Chotiphatphaisal julisti huhtikuussa 2024 kieltäytyvänsä asepalveluksesta, vaikka maa ei tunnusta oikeutta aseistakieltäytymiseen. Hän saattaa joutua vankilaan vakaumuksensa vuoksi.
Kambodžassa tilanne on samankaltainen: uusi laki ei toistaiseksi sisällä mitään mahdollisuutta kieltäytyä palveluksesta omantunnon perusteella. War Resisters’ Internationalin mukaan tämä on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Lain mukaan palveluksesta kieltäytyminen voi johtaa jopa kolmen vuoden vankeustuomioon sota-aikana ja vuoden vankeuteen rauhan aikana.
WRI varoittaa, että alueella uhkaa toteutua yhä laajempi militarisaatio, jossa nuorilta viedään oikeus vakaumuksensa mukaiseen toimintaan ja aseistakieltäytymiseen.
KUVA: NordNordWest / Wikimedia Commons
