Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toteaa 7.10.2021 antamassaan päätöksessä Azerbaidžanin loukanneen kahden nuoren aseistakieltäytyjän ihmisoikeuksia. Jehovan todistajiin kuuluvat Emil Mehdijev ja Vahid Abilov tuomittiin vankeuteen vuonna 2018 heidän kieltäydyttyään pakollisen asepalveluksen suorittamisesta omantunnon syihin vedoten. Päätöksessään EIT huomauttaa käsitelleensä jo aiemmin aseistakieltäytyjien asemaa Azerbaidžanissa, ja kehottaneensa jo vuonna 2019 maata ottamaan käyttöön siviilipalvelusvaihtoehdon asepalveluksesta kieltäytyville.
Kieltäytyessään palveluksesta vuonna 2018 Mehdijev ja Abilov ilmoittivat olevansa valmiita suorittamaan siviilipalveluksen, jos siihen mahdollisuus tarjottaisiin. Molemmat myös valittivat paikallisen oikeusistuimen päätöksestä ensin alueelliseen ja sitten Azerbaidžanin korkeimpaan oikeuteen, jotka kuitenkin hylkäsivät valitukset.
Lokakuussa 2019 Mehdijev että Abilov toimittivat kumpikin omaa kohteluaan koskevan ihmisoikeusvalituksen EIT:een. Tapausten samankaltaisuudesta johtuen tuomioistuin päätti käsitellä niitä yhdessä, ja pyysi maaliskuussa 2021 Azerbaidžanin valtiolta selvitystä asiasta.
Heinäkuussa antamassaan vastauksessa Azerbaidžanin valtio tunnusti yksipuolisella julistuksella Mehdijeviin ja Abiloviin kohdistuneen ihmisoikeusrikkomuksen ja tarjoutui maksamaan näille hyvityksen kohtelustaan sekä korvaamaan näiden oikeudenkäyntikulut. EIT hyväksyi Azerbaidžanin julistuksen ja määräsi valtion maksamaan aseistakieltäytyjille 3500 euroa kummallekin.
Siviilipalvelusvaihtoehtoa ei näköpiirissä
Mehdiyev ja Abilov ilmoittivat olevansa tyytyväisiä valtion tekemään tunnustukseen ja maksettaviin korvauksiin, mutta tyytymättömiä siihen, ettei Azerbaidžan edelleenkään tarjoa siviilipalvelusvaihtoehtoa asepalveluksesta kieltäytyville. Maan ihmisoikeuksien suojelusta vastaavan viranomaisen kommentin mukaan taas "tämä ei ole tällä hetkellä asia, josta keskusteltaisiin Azerbaidžanissa."
"On helpompaa maksaa pari kertaa vuodessa korvaukset muutamalle valittajalle, jotka onnistuvat viemään asiansa EIT:een, kuin muuttaa vakiintunutta systeemiä, joka sopii valtaapitäville”, kommentoi bakulainen ihmisoikeusaktivisti Eldar Zeynalov päätöstä kansainväliselle ihmisoikeuskysymyksiin keskittyneelle Forum 18 -säätiölle. “Hallitukselle paras vaihtoehto on, jos he voivat välttää varsinaista ongelmaa koskevan julkisen pohdinnan. Ja juuri näin käy, jos asiassa päädytään sopuratkaisuun ja EIT hyväksyy hallituksen yksipuolisen julistuksen.”
Omantunnon- ja uskonnonvapauteen liittyviä juttuja EIT:ssä hoitanut asianajaja Asabali Mustafajev taas pitää ulkomailta Azerbaidžanin hallitukselle esitettyjä vaatimuksia liian heikkoina. "Euroopan neuvosto ja muut kansainväliset organisaatiot eivät ole tarpeeksi tiukkoja asiassa, joten hallitus luistaa velvollisuuksistaan." •