Eduskuntaan käsittelyyn eteni lokakuun lopulla esitys lakimuutoksista, joilla lopetettaisiin ilman rangaistusta selvinneiden totaalikieltäytyjien kutsuminen uudelleen palvelukseen. Muutokset on tarkoitus saada voimaan jo vuoden 2022 alusta alkaen.
Aseistakieltäytyjäliiitto on kertonut pitävänsä uudistusta erittäin tervetulleena, sillä se pysäyttää vuosina 2018–2019 ilman rangaistusta selvinneitä totaalikieltäytyjiä uhanneen uusien palvelukseenastumismääräysten, kieltäytymisten ja vapauttavien tuomioiden oravanpyörän, joka olisi voinut jatkua siihen asti kunnes kyseiset henkilöt ylittävät asevelvollisuuden suorittamisiän. Lain vaatimus ilman rangaistusta selvinneiden totaalikieltäytyjien kutsumisesta uudelleen palvelukseen on myös ollut juridisesti kestämätön, sillä toistuva rankaiseminen samasta rikoksesta rikkoo kansainvälistä ne bis in idem eli ei kahta yhdestä -oikeusperiaatetta. Tämän vahvisti Helsingin hovioikeuden tammikuussa antama vapauttava päätös toista kertaa siviilipalveluksesta kieltäytymisestä syytettyjen henkilöiden kohdalla.
Lakimuutosten ollessa lausuntokierroksella aiemmin syksyllä liitto kuitenkin arvosteli lausunnossaan asiaa koskevan lainsäädännön valmistelua puolustusministeriön johdolla. Totaalikieltäytyjien uudelleen palvelukseen määräämisestä on nimittäin säädetty siviilipalveluslaissa, ja koko asevelvollisuuslain vastaava kohta viittaa kyseiseen siviilipalveluslain pykälään. Liitto muistuttaa lausunnossaan, että YK:n ihmisoikeuskomitean linjan mukaan siviilipalveluksen tulee olla asevoimista selkeästi erillinen kokonaisuus, jota koskevan lainsäädännön valmistelu kuuluu siviiliviranomaisille.
Naisten asepalveluksen harkinta-aika lyhenemässä, etäkutsunnat mahdollisiksi, sotilasavustukseen suojaosa
Myös useita muita uudistusehdotuksia asevelvollisuuslainsäädäntöön on edennyt eduskunnan käsittelyyn loppuvuoden aikana. Hallitus esittää, että oikeutta keskeyttää naisten vapaaehtoinen asepalvelus lyhennetään 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta – tämän aikarajan jälkeen asepalvelusta suorittavaa naista kohdellaan samalla tavalla kuin asevelvollisia. Aseistakieltäytyjäliitto on huomauttanut asiasta antamassaan lausunnossa, että uudistus toisi vapaaehtoista palvelusta suorittavat jo varhaisemmassa vaiheessa potentiaalisesti Suomen asevelvollisuusjärjestelmän epäkohtien, kuten rangaistuksenomaisen siviilipalveluksen tai totaalikieltäytyjien vapausrangaistusten piiriin. Liiton mielestä oikeutta keskeyttää palvelus milloin vain pitäisi laajentaa koskemaan koko palvelusaikaa ja kaikkia palveluksessa olevia sukupuoleen katsomatta.
Muita ehdotettuja muutoksia ovat mahdollisuus järjestää kutsunnat tarvittaessa etäyhteydellä pandemiatilanteessa sekä 29 ikävuoden takaraja asepalveluksen suorittamisen aloittamiselle.
Lisäksi hallitus esittää sotilasavustukseen lisättäväksi suojaosaa. Suojaosan suuruus olisi 200 euroa. Suojaosa koskisi myös osaa sivareista ja helpottaisi tulojen hankkimista palveluksen aikana. •