Maailman sotilasmenot nousivat vuonna 2024 ennätykselliseen 2 718 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Kasvua kertyi 9,4 prosenttia, mikä on suurin nousu sitten kylmän sodan päättymisen, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI) huhtikuussa julkaistussa raportissaan.
Teksti: Juhis Ranta
Myös Suomi kasvatti puolustusmenojaan nopeammin kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2024 maan sotilasbudjetti nousi 7 miljardiin dollariin – 16 prosenttia edellisvuodesta – ja ylsi näin Naton jäsenmaille suosittelemaan sotilasmenojen tasoon; vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hävittäjäkaupat kasvattivat Suomen puolustusbudjettia
Suomi käytti vuonna 2025 maailman maista 36. eniten rahaa asevarusteluun. SIPRI huomauttaa, että Suomen lukuihin sisältyvät myös sotilaseläkkeet ja Rajavartiolaitos, mutta suurin osa kasvusta johtuu varsinaisista puolustushankinnoista.
Kalliit hävittäjäkaupat ja varautuminen mahdollisiin kriiseihin selittävät suurta nousua. Hallitus perustelee lisäpanostuksia turvallisuustilanteen kiristymisellä Euroopassa ja tarpeella vastata uuden Nato-jäsenyyden vaatimuksiin.
Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, ettei sotilasmenojen kasvu ole neutraalia politiikkaa.
" Kun sotilaallista turvallisuutta priorisoidaan, sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus jäävät usein taka-alalle," sanoo SIPRI:n tutkija Xiao Liang.
Hänen mukaansa seurauksena voi olla pidemmän aikavälin epävakautta – ei turvallisuutta.
Euroopan asemenot historiallisen korkealla – myös Ruotsi mukana
Euroopan sotilasmenot kasvoivat keskimäärin 16 prosenttia vuonna 2024, mikä on suurin kasvu sitten kylmän sodan. Myös Ruotsi, joka liittyi Natoon samana vuonna, lisäsi asevarusteluaan merkittävästi: puolustusmenot nousivat 34 prosenttia.
Naton jäsenmaiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat 1 506 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 55 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.
SIPRI:n mukaan sotilasmenojen jatkuva kasvu vie tilaa muilta turvallisuutta tukevilta aloilta. Raportissa varoitetaan varustelukierteestä, jossa julkiset varat ohjautuvat yhä enemmän asevoimille, mikä voi heikentää laajempaa yhteiskunnallista vakautta ja kestävää kehitystä.
Suurvallat johdattavat maailmaa asevarustelun umpikujaan
Yhdysvallat käytti vuonna 2024 lähes triljoona dollaria (997 mrd $) puolustusmenoihin. Määrä vastaa noin 37 prosenttia maailman kokonaismenoista. Kiina käytti toiseksi eniten, 296 miljardia dollaria, ja Venäjä kolmanneksi eniten: 109 miljardia. Jälkimmäisen kasvuvauhti – 38 prosenttia – oli maailman suurimpia.
Ukraina käytti puolestaan 34 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen – enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. SIPRI kutsuu tätä "sodan aiheuttamaksi poikkeukselliseksi resurssien siirtymäksi sotilaalliseen käyttöön".
Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän jälkeen suurimmat sotilasmenot olivat Saksalla ja Intialla. Nämä viisi maata vastasivat yhteensä noin 60 prosentista koko maailman sotilasmenoista.
Asevarustelun paradoksi: turvallisuuden nimissä kohti epävakautta
SIPRI:n raportti muistuttaa, ettei sotilasbudjetin kasvattaminen automaattisesti tarkoita parempaa turvallisuutta. Sotilasmenojen kasvu voi kaventaa turvallisuuspoliittista ajattelua, jossa diplomaattiset ja ennaltaehkäisevät keinot jäävät varjoon. Tämä voi johtaa paradoksaalisesti suurempaan epävarmuuteen.
Kansainväliset rauhanjärjestöt, kuten International Peace Bureau (IPB), ovat pitkään kritisoineet globaalia asevarustelun suuntaa. Ne peräänkuuluttavat asemenojen uudelleenarviointia erityisesti ilmastokriisin ja sosiaalisten eriarvoisuuksien aikakaudella.
Rauhanjärjestöt ja SIPRI huomauttavat, että panostukset sotilasmenoihin ovat pois elintärkeistä yhteiskunnan toiminnoista kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, ympäristön suojelusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suurten puolustuspanostusten paradoksi on se, että ne voivat luoda juuri sitä epävakautta, jota niiden pitäisi estää.
Suomi osana militarisoituvaa maailmaa – vaihtoehtoja ei käsitellä
Suomessa käydään liian vähän keskustelua siitä, millaista turvallisuutta halutaan rakentaa. Julkisessa keskustelussa asevarustelu esitetään usein itsestäänselvyytenä, kun taas vaihtoehtoiset keinot – kuten siviilikriisinhallinta, konfliktien ennaltaehkäisy ja diplomatia – jäävät marginaaliin.
Tälläkin hetkellä keskustellaan siitä, että Suomi nostaisi puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:sta, vailla suunnitelmaa siitä, miten hankintoja rahoitettaisiin ja samalla kun leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja alennetaan verotusta.
