Rikosoikeudelliset syytteet aseistakieltäytyjiä vastaan ovat kasvaneet runsaasti Ukrainassa kesällä 2024 annetun syyttäjänviraston ohjeistuksen jälkeen. Tällä hetkellä noin 300 henkilöä on rikostutkinnan kohteena, ja heitä voivat odottaa kolmen-viiden vuoden vankeusrangaistukset. Syytteet perustuvat rikoslain pykälään 336, joka käsittelee asepalveluksesta kieltäytymistä liikekannallepanon aikana.
Helmikuussa 2022 julistetun sotatilalain jälkeen Ukrainassa on aloitettu yli 500 rikosoikeudenkäyntiä aseistakieltäytyjiä vastaan. Näistä 89 on edennyt oikeuteen. Tuomioistuimet ovat langettaneet yhdeksän vankeusrangaistusta, joista vain yksi on täytäntöönpanossa. Lisäksi 11 tuomittiin ehdollisiin rangaistuksiin, ja 66 tapausta on yhä käsittelyssä.
Suurin osa syytetyistä on Jehovan todistajia, mutta mukana on myös seitsemännen päivän adventisteja, baptisteja, helluntailaisia, muita kristittyjä sekä pasifisteja. Monet heistä ovat ilmoittaneet olevansa valmiita suorittamaan siviilipalveluksen, mutta puolustusministeriö on todennut, ettei tällainen vaihtoehto ole saatavilla sota-aikana. Tämä estää heitä käyttämästä perustuslaillista oikeuttaan kieltäytyä asepalveluksesta vakaumuksensa perusteella.
Ihmisoikeusjärjestöt vaativat muutosta
Parlamentin ihmisoikeusasiamiehen toimisto ei ole vastannut kysymyksiin siitä, mitä toimia aseistakieltäytyjien rikosoikeudenkäyntien estämiseksi tai vaihtoehtoisen siviilipalveluksen mahdollistamiseksi on tehty. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet tilanteen ja muistuttaneet Ukrainan kansainvälisistä velvoitteista, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta (ICCPR) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (ECHR).
YK:n ihmisoikeuskomitea on painottanut, että aseistakieltäytyminen kuuluu ihmisoikeuksiin myös kansallisen kriisin aikana. Tällä hetkellä kolme tapausta, joissa haastetaan Ukrainan päätös kieltää aseistakieltäytyminen sota-aikana, on vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT).
Ukrainan perustuslakituomioistuin aloitti lokakuussa 2024 tarkastelun aseistakieltäytymisen kieltämisen perustuslaillisuudesta sotatilalain aikana. Tapaus koskee vangittua seitsemännen päivän adventistia Dmytro Zelinskyä, joka hakee oikeutta korvata asepalvelus siviilipalveluksella. Päätöstä ei ole vielä annettu.
Zelinsky on myös vienyt asiansa EIT:hen sen jälkeen, kun Ukrainan korkein oikeus hylkäsi hänen valituksensa kesäkuussa 2024.
Raportteja painostuksesta ja väkivallasta
Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet tapauksista, joissa asevelvollisuudesta kieltäytyviä on kohdeltu mielivaltaisesti, painostettu ja jopa kidutettu. Useita kieltäytyjiä on pidätetty, pidetty ruokaa vaille ja uhkailtu vankilalla, jotta heidät saataisiin liittymään armeijaan.
Rekrytointitoimistot ovat myös hylänneet siviilipalvelushakemuksia ilman perusteluita. Esimerkiksi pastorit Mykhailo Savochka ja Yuriy Harkusha joutuivat rikossyytteisiin heidän siviilipalvelushakemustensa hylkäämisen jälkeen.
Lainsäädäntöä valmistellaan hitaasti
Ukrainan valtionhallinnossa valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, joka sallisi siviilipalveluksen myös sota-aikana. Edistys on kuitenkin ollut hidasta. Asiaa selvittävän viraston johtaja Viktor Yelensky totesi lokakuussa, ettei asiassa ole raportoitavaa edistystä.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat korostaneet, että kysymyksen ratkaiseminen olisi keskeistä Ukrainan demokraattisten arvojen vahvistamisessa. Vaihtoehtoisen siviilipalveluksen puuttuminen herättää vakavia ihmisoikeuskysymyksiä ja uhkaa Ukrainan kansainvälistä mainetta oikeusvaltiona.
