Kesäkuun ja heinäkuun vaihteessa järjestettiin perinteinen kansainvälinen Ruokaa ei aseita -leiri Helsingissä. Järjestyksessään 21. REA-leiri oli leiriläisten mukaan erityisen onnistunut. Leiri saattoi synnyttää osalle osallistujista kipinän viedä REA-toimintaa myös kotimaahansa.
Teksti: Juhis Ranta, Aku Kervinen
Kuvat: Juhis Ranta ja Ruokaa ei aseita
Leirille osallistuneet kansainväliset ja kotimaiset vapaaehtoiset järjestivät yhteensä viisi ruoanjakoa ympäri Helsinkiä: Kannelmäessä, Malmilla, Kalliossa ja kahdesti Pasilassa. Ruokaa ei aseita -tapahtumissa tarjotaan ilmaista kasvisruokaa sitä tarvitseville. Ruokaa jaettiin noin sata annosta jokaisessa tapahtumassa.
Viimeisen ruuanjaon yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen REA-festivaali: ruoan lisäksi tarjolla oli myös ohjelmaa. Tapahtumassa kuultiin leiriläisten puheita ja siellä esiintyivät Josef N. Yeisaf, Jutta Tuhkanen, Kasper sekä Kaunis veli.
“Miljoonat ihmiset näkevät maailmassa nälkää samaan aikaan kun asevarusteluun haaskataan mielettömiä summia. Ruokaa ei aseita -tapahtumien tarkoitus on kiinnittää huomiota tähän tosiasiaan jakamalla ihmisille ilmaista ruokaa. Ruoka on kasvisruokaa, koska lihateollisuus kärjistää omalta osaltaan maailman ruokaongelmaa ja kolmannen maailman nälänhätää, kun resursseja tuhlataan karjankasvatukseen.
Kampanjan teemat ovat ajankohtaisia myös Suomessa, jossa eriarvoisuus on kasvussa. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien toimeentulo on heikentynyt sosiaaliturvan leikkausten ja tiukennetun kontrollin myötä ja tulevat seuraavien vuosien aikana heikentymään entisestään uuden oikeistokonservatiivisen hallituksen toimesta. Petteri Orpon hallitus leikkaa miljardeja erityisesti tulonsiirtojen varassa eläviltä ihmisiltä: köyhiltä lapsiperheiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja osa-aikatyötä tekeviltä. Tässä ajassa tarvitsemme entistä enemmän keskinäistä avunantoa ja hoivaan perustuvaa järjestäytymistä sekä yhdessäoloa”, leirin lehdistötiedotteessa kerrotaan.
REA-konkari palaa leirille uudestaan ja uudestaan
Kosovolainen Ideal Kurshumlia, 32, osallistui REA-leirille Helsingissä jo neljättä kertaa. REA-leirien konkari kertoo, että tämän vuoden leirillä kaikki sujui hyvin.
”Eri vuosina on erilaista. Tänä vuonna oli täydellistä, 10/10. Ihmiset olivat mukavia ja ruokajaot sujuivat hyvin,” Kurshumlia kertoo.
Kurshumlia on taloustieteen maisteri, joka on kiinnostunut Suomesta metallimusiikin kautta. Ennen leireille lähtemistään hän opiskeli asioita Suomesta ja suomalaisista. Kurshumlia löysi leirit Kansainvälisen vapaaehtoistyön kattojärjestön, Service Civil Internationalin (SCI) kautta.
”Olisin voinut tulla Suomeen turistina, mutta ajattelin, että leirien kautta pääsen tutustumaan paremmin suomalaisiin ja siihen millaista elämä on Suomessa,” Kurshumlia sanoo.
REA-leirin viestiä Kurshumlia pitää tärkeänä.
”Olen kotoisin entisen Jugoslavian alueelta ja siellä on ollut sotaa, ja naapurimaassa Serbiassa on ollut sotaa, joten sodan vastainen agenda puhuttelee minua voimakkaasti.”
”REA-leirien yhteydessä on saanut tietoa suomalaisesta rauhanrakentamisesta ja voin mahdollisesti jakaa sitä tietoa myös kotimaassani edelleen. Kosovossa meillä on edelleen vaikeaa naapurimaiden kanssa, niin ehkä tieto voi auttaa siellä,” Kurshumlia pohtii.
Myös sierraleonelainen Massah Moi, 27, pitää leirin tavoitetta tärkeänä.
”Koko se ajatus siitä, että valmistamme kasvisruokaa yhdessä ja edistämme rauhaa, on todella tärkeä. Jokainen leiriläinen laittaa oman panoksensa siihen. Ihmiset, jotka tulevat hakemaan ruokaa, ovat usein häkeltyneitä, että ruoka todella on ilmaista”, Moi kertoo.
”Vegaaniruoka oli minulle uusi ajatus, mutta olemme onnistuneet valmistamaan kokonaan vegaanisista raaka-aineista erittäin herkullista ruokaa,” Moi sanoo.
Ruokajaoissa kohdataan ihmisiä, joilla ei ole yhteiskunnassa ääntä
Ruokajaot sujuivat Kurshumlian ja Moin mukaan erinomaisesti, vaikka joissakin tapauksissa ruoka saattoi loppua nopeasti ensimmäisen tunnin aikana. Molempien leiriläisten mukaan ihmiset olivat ruoan lisäksi hyvin vastaanottavaisia Ruokaa Ei Aseita -teeman asevarustelukritiikille.
”Yleensä ihmiset ottivat viestin vastaan hyvin. Ihmiset ovat hyvin huolestuneita Ukrainan tilanteesta ja he toivovat rauhaa. He tukivat ajatustamme,” Kurshumlia kertoo.
”Se on sellaista positiivista yhteisönrakentamista. Väkivallatonta toimintaa, jolla vastustetaan verenvuodatusta,” Moi toteaa.
”Pyrimme myös muuten ympäristöystävällisyyteen tekemällä vegaanista ruokaa ja sitä kautta säästämään vettä ja luontoa. Ihmiset ymmärsivät tämän ja pitivät ajatuksesta. Toivon, että ihmiset ovat itsekin aktiivisempia osallistuttuaan ruokajakoihin ja kuultuaan asiastamme” sanoo Kurshumlia.
REA-leirin koordinaattorina toimi tänä vuonna juuri siviilipalveluksensa päättänyt Tarmo Sorsa. Hänen mukaansa ruokajakojen yhteydessä kohtasi paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa yhteiskunnassa äänettömiä ja näkymättömiä.
”Eräs pitkäaikaistyötön rouva oli ihan tohkeissaan tästä koko toiminnasta. Hän kertoi kokevansa, ettei häntä kuulla tässä yhteiskunnassa. Hän koki absurdiksi sen, että aseisiin laitetaan paljon rahaa ja samaan aikaan leikataan elämisen tuista. Asevarustelu on lähiössä köyhyysrajalla elävälle pitkäaikaistyöttömälle yhtä epäolennainen asia kuin pilkkihaalari havajilaiselle,” Sorsa kuvailee.
”Tällaiset kohtaamiset valaisivat hyvin sitä puolta yhteiskunnasta, joka ei ole somekeskusteluissa öyhäämässä,” Sorsa sanoo.
Sorsa kuvailee työpaikkaa REA-leirin koordinaattorina parhaaksi, joka hänellä on ollut.
”Tuntuu merkitykselliseltä tehdä sellaista työtä, joka johtaa suoraan johonkin lopputulokseen, tämä REA-työ on sitä käytännössä ollut.”
”Tästä työstä on niin monelta kannalta suoraa ja konkreettista apua. Tämä määrä ruokaa, jonka me jaoimme, olisi muuten mennyt roskikseen. Myös se valtava määrä ihmisiä, jotka olisivat saattaneet jäädä ilman lounasta tai päivällistä, saivat nyt ateriansa. Tilanteet ovat olleet kiireisiä ja joskus se ”sanoma” ja ”aktivismi” on jäänyt vähemmälle. Vaikka asevarustelun kritiikki ei ole ollut kaikille tässä toiminnassa se ydin, niin kyllä se on kuitenkin ruokailijoille välittynyt tässä Ruokaa, Ei Aseita toiminnassa. Se on palvellut myös yhteiskunnallista tarkoitustaan hyvin,” kuvailee Sorsa.
Ei kulttuurien törmäyksiä, vaan solidaarisuutta
REA-leirille osallistuu ihmisiä eri puolilta maailmaa. Tämä ei ole kuitenkaan aiheuttanut suuria kulttuurien törmäyksiä. Moi kertoo, että leiriläiset ovat pitäneet mielensä avoimena ja halunneet oppia toisiltaan.
”Tämä on ollut meidän kaikkien yhteinen oppimisprosessi, joka on mahdollistanut sen, ettei kulttuurien konflikteja ole syntynyt. Olemme kunnioittaneet kaikki toistemme kulttuureja,” Moi kertoo.
”Emme malttaneet käydä nukkumaan, koska meillä oli niin hauskaa keskenämme, hyviä keskusteluja ynnä muuta. Ehkä olisi pitänyt nukkua enemmän, mutta emme halunneet jäädä paitsi yhdestäkään hyvästä hetkestä,” Kurshumlia kuvailee leirin tunnelmaa.
Sorsan mukaan leiri toteutti kulttuurivaihdon tavoitteita erinomaisesti.
”Onnistuimme hyvin rajat ja kulttuuritaustat ylittävän yhteishengen ja solidaarisuuden luomisessa. Osallistujia oli ainakin neljältä eri mantereelta, niin siinä pelattiin kuitenkin hyvin yhteen. Leiriläiset pääsivät kertomaan esimerkiksi omien kotimaidensa poliittisesta tilanteesta ja keskustelimme miten näitä leirin teemoja voisi soveltaa heidän kotimaissaan ja miten ne näkyvät siellä”, Sorsa kertoo.
Suomeen liittyviä kulttuurishokkeja ei Kurshumlialla ja Moilla juuri ole. Kurshumlia ylistää Suomea ja kehottaa suomalaisia vierailemaan Baltian maissa, jotta huomaisimme, kuinka hyvässä maassa elämme.
”Minulla on positiivinen kulttuurishokki. Turvallisuus on myös aivan toisella tasolla. Voit käydä kävelyllä, vaikka kahdelta tai kolmelta aamuyöllä, eikä tarvitse pelätä, että kulkukoirat hyökkäävät kimppuun,” Kurshumlia kertoo ja jatkaa.
”Festivaaleilla on kyltti invavessoille. Se on ällistyttävää myös, miten pitkälle voi mennä siinä, että ollaan inhimillisiä toisille.”
Moille tuli yllätyksenä suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä.
”Se oli vähän shokeeraavaa, kun kuulin, että tällä voi joutua vankilaan sen takia, että kieltäytyy armeijasta,” Moi kertoo.
Sorsa taas näkee, että yhdessä toimiminen leirillä ja se, että ihan jokainen osallistuu ruoanlaittoon ja siivoamiseen on saattanut tulla joillekin leiriläisille uutena asiana.
”Esimerkiksi osa miespuolisista osallistujista ei ollut koskaan pessyt vessaa. Nyt he osaavat ja toivottavasti käyttävät sitä taitoa myös palatessaan kotimaahansa,” Sorsa kertoo.
Aktivismia maailmalle
Leiri on herättänyt osallistujissaan kiinnostusta jatkaa aktiivista toimintaa palattuaan kotiinsa. Kurshumlia haluaa olla aktiivinen kansalainen kotimaassaan, Moi toivoo pääsevänsä leirille uudestaan ja pääsevänsä sellaiseen työhön, jossa voi tehdä yhteiskunnasta paremman.
“Leiriläisten into ja mielenkiinto antimilitaristiseen solidaarisuustyöhön valoi uskoa siihen, että päätti hallitus mitä tahansa, tämä ei jää viimeiseksi leiriksi.” Sorsa kertoo kuulleensa useamman leiriläisen suunnitelleen REA-toiminnan aloittamista kotimaassaan.
Suomen Ruokaa ei aseita -toiminta on osa kansainvälistä Food Not Bombs (FNB) -liikettä, joka syntyi Bostonissa USA:ssa vuonna 1980. Tällä hetkellä sen nimissä toimivia ryhmiä on yli sadassa kaupungissa eri puolilla maailmaa. Ruokaa ei aseita -tapahtumia on Suomessa järjestetty tähän mennessä 14 kaupungissa.
