terveys

Palveluksesta on vapautettu erilaisin syin useita kymmeniä prosentteja miesikäluokasta jo kauan ennen 2020-lukua, jolloin nuorison heikkenevästä kunnosta ja asevelvollisuuden murenemisesta on ajoittain herätelty huolta ja moraalipaniikkia. Palveluksesta vapauttaminen, usein terveydellisin syin, onkin ollut monipuolinen työkalu, jolla on voitu ratkoa asevelvollisuusjärjestelmän näkökulmasta hankalia tapauksia.

Teksti: Aku Kervinen

Kuvitus: Paavo Tontti

Suomen asevelvollisuus perustuu edelleen 2020-luvulla sukupuolittamiseen, vaikka yhteiskunnallinen keskustelu sukupuolen moninaisuudesta on ottanut huimia edistysaskeleita. Sukupuolimerkinnän korjaaminen voi tehdä henkilöstä asevelvollisen tai poistaa asevelvollisuuden, mutta asiaan liittyvä tiedotus ja neuvonta on yhä puutteellista. Aseistakieltäytyjäliitto keräsi avoimella kyselyllä vastauksia transsukupuolisilta heidän omista kokemuksistaan asevelvollisuusjärjestelmässä.

Teksti: Janne Niemelä

 Suomalaisen asevelvollisen suhde päihteisiin on ollut kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Kieltolain raittiusihanteista Pervitinin massajakoon ja totaalikieltäytyjän pakotettuun päihteettömyyteen – valtio on vuoroin kieltänyt, sallinut ja jopa määrännyt päihteitä.

Teksti: Tuukka Korpinen

Kun valtio päättää kehosi kunnon, koon ja arvon, kehorauha on illuusio. Asevelvollisuus tekee ruumiista suoritusprojektin, jota ohjataan terveyspuheella ja velvollisuuden retoriikalla.

Teksti: Tuukka Korpinen ja Juhis Ranta

“..jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja itselleen luvata, että vuoden 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa fyysisesti ja henkisesti.”