aseistakieltäytyminen

Marraskuun alussa israelilainen Hallel Rabin tuomittiin 10 päivän vankeusrangaistukseen. Langetettu rangaistus on jo neljäs, joka Rabinille on annettu hänenkieltäydyttyään asepalveluksen suorittamisesta. Tuomionsa hän on suorittanut sotilasvankiloissa. Rabin on koetti useita kertoja vapautusta asevelvollisuudesta vakaumuksellisista syistä, 20.11. se lopulta myönnettiin. Antimilitaristi julkaisee Rabinin kirjeen, jonka kirjoittamisajankohta sijoittuu aikaan ennen hänen kolmatta vankeusrangaistustaan.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on kehottanut Turkkia lopettamaan aseistakieltäytyjien syyttämisen sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätösten täytäntöönpanemiseksi. Vuodesta 2006 lähtien EIT on useaan otteeseen ottanut poikkeavan kannan Turkin oikeusjärjestelmän päätöksiin aseistakieltäytyjien kohteluun ja asemaan liittyvissä tapauksissa.

Veljekset Eldor ja Sanjarbek Saburov saivat 6. elokuuta 2020 Turkmenistanissa kahden vuoden vankeustuomion kieltäydyttyään asepalveluksesta omantunnon syistä. Kuten useimmat turkmenistanilaiset aseistakieltäytyjät, 21-vuotias Eldor ja 25-vuotias Sanjarbek kuuluvat Jehovan todistajiin. Tuomioistuin ei antanut veljeksille lupaa valittaa tuomiosta.

Vasten tahtoaan armeijaan värvätty kolumbialainen aseistakieltäytyjä Brayan González on joutunut viettämään jo yli vuoden armeijan kasarmilla. González pakotettiin armeijaan mielivaltaisesti syyskuussa 2019 ilman mahdollisuutta ilmoittautua aseistakieltäytyjäksi, joka on ollut mahdollista vuodesta 2017 lähtien. Yli vuoden González on vastustanut valtavan henkisen paineen alla määräyksiä, suostumatta tarttumaan armeijan varusteisiin tai aseisiin kasarmilla.

Oikeus kieltäytyä aseista perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuun ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapauteen. Viimeksi mainittu, uskonnon vapaus on Suomessakin aiemmin ollut sekä hyvin yleinen että ehkä yleisesti muita arvostetumpi syy aseistakieltäytymiseen. Jo Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisessä asevelvollisuuslaissa vuodelta 1919 mahdollistettiin aseeton palvelus armeijassa uskonnollisin perustein.