Teksti: Juho Juutilainen
Tämänkertaisen, allekirjoittaneen toisen levyarvostelun kohteena on Luutarhatonttujen Oman onnen seppä -julkaisu. Kuten edellisen Antimilitaristin numeron Pelko-arvion kohdalla, myöskin tämä bändi on minulle ennestään tuntematon. Spotifyn artistisivua mukaillen kyseessä on yhtye, joka edustaa “räväkkää ja melodista suomipunkkia, jota on terästetty rockilla ja metallilla.”
Dyyni: Osa kaksi (Dune: Part Two) palkittiin 2025 kahdella Oscarilla parhaasta äänityksestä ja erikoistehosteista, kolmella ehdokkuudella kuvauksesta, lavastuksesta sekä parhaana elokuvana. Minut leffa jätti ristiriitaisiin tunnelmiin lunastamatta ykkösosan odotuksia. Leffa ilmestyi lopulta 2024 helmikuussa, mutta olisi hyötynyt pidemmästä hiomisesta ja teemojensa syvällisemmästä käsittelystä.
Teksti: Jussi Koiranen
Kuvitus: Noora Karstila
Teksti: Matias Kaskiluoto
Teksti: Juho Juutilainen
Tartuin mielenkiintoiseen tehtävään; levyarvostelu Antimilitaristiin, aiheena Pelko-nimisen yhtyeen uusin Punainen kirja-pitkäsoitto. Minulle ei kerrottu ennakkotietona muuta kuin että “helsinkiläinen post-punk-yhtye, jonka uusimman levyn lyriikat ovat vahvasti kytkeytyneenä ympäristötuhoon ja luontosuhteeseen.” Bändi itse markkinoi itseään “bad dream-poppina”, “dark-Abbana” ja indie-rockina.
En kieltäytynyt aseista”, kirjoittaa Antti Hurskainen En kieltäytynyt aseista -esseekokoelmansa ensimmäisessä esseessä nimeltä En kieltäytynyt aseista. Esseestä käy myös ilmi, että 2000-luvun alussa hän kieltäytyi varusmiespalveluksen suorittamisesta, toisin sanoen aseista, allekirjoittamalla ja lähettämällä siviilipalvelushakemuksen.
Teksti: Timo Virtala
Teksti: Juhis Ranta
Mitä teit sivarissa?
Minut laitettiin sellaiselle luokalle, jossa kaikki lapset olivat vammaisia ja kaikkein eniten avun tarpeessa olevia. Olin heidän luokassaan koulunkäyntiavustajana. Osallistuin opetukseen, mutta sitten myös kaikkeen muuhun, mitä päiviin kuului. Tuon tyyppisessä luokassa tietysti sitä kaikkea muuta oli aika paljon.
Ottawan henkilömiinat kieltävä sopimus laadittiin rajoittamaan sodankäyntiä ja suojelemaan siviilejä. Näin on tehty kansainvälisessä oikeudessa jo 1800-luvulta lähtien kieltämällä esimerkiksi räjähtävät luodit, sokeuttavat laserit, biologiset aseet, polttotaisteluaseet ja kemialliset aseet. Kaikilla näiden aseiden käyttämisellä on sotilaallista hyötyä, mutta sillä ei ole merkitystä niiden kieltämiseen.
