Teksti: Varpu Räikkä
Nimi: Lauri Niemelä
Sivaripaikka: Oulun kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke
Milloin suoritettu: Vuosina 2019—2020
Nykyinen työ: Toimittaja, journalistiikan maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistossa
Milloin ja missä suoritit siviilipalveluksen?
Oulun kaupungilla Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeessa, kun kulttuuripääkaupungin statusta oltiin hakemassa. Se oli vuosina 2019—2020, kesästä kesään.
Miten löysit tämän palveluspaikan?
Selailin paikkoja läpi eikä tuntunut löytyvän mitään kiinnostavaa. Halusin, että paikka kiinnostaisi minua jotenkin, halusin olla kulttuurin kanssa tekemisissä. En halunnut vanhainkotiin tai sairaalaan siivoamaan, en kokenut niitä omikseni. Sain kuulla jotain reittiä, että Oululla on tällainen proggis meneillään ja otin suoraan yhteyttä, että onko niillä ollut sivareita. Sanoivat, että ei ole ollut sivareita, mutta tuuppa jutteleen.
Miten päädyit valitsemaan siviilipalveluksen?
Kyllä mä sen valitsin jo ennen kutsuntoja. Opiskelin englantilaista filologiaa Oulun yliopistossa ennen siviilipalvelusta eli en mennyt sinne heti 18-vuotiaana. Päätöksestä oli siis kulunut jo aikaa ennen siviilipalvelusjakson aloittamista. En oikein tiedä, mistä tuli ajatus sivariudesta. Olin niihin aikoihin paljon idealistisempi tiettyjen asioiden suhteen, nykyään olen vähän enemmän pragmaatikko. Silloin oli enemmän niin, ettei halunnut missään nimessä joustaa periaatteistaan.
Mitä olet tehnyt sivarin jälkeen, mitä teet nykyään?
Olen journalistiikan maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistolla. Sivarin jälkeen siis vaihdoin alaa kokonaan. Nyt tosiaan maisterivaihetta vedellään.
Olen tehnyt myös kesätöitä ja keikkatöitä toimittajana. Koen olevani jo sen verran osa tätä, että puhuttelen itseäni jo toimittajaksi, enkä pelkästään toimittajaopiskelijaksi.
Jos tekisit päätöksen nyt, valitsisitko edelleen siviilipalveluksen? Onko vakaumuksesi tai ajattelusi muuttunut?
On muuttunut, itse asiassa. Ei pelkästään tämän osalta, vaan koko maailmankatsomus. Luulen, että kasvaessa ja kypsyessä maailmankatsomukseni on muuttunut paljon monisyisemmäksi. En ole enää niin mustavalkoinen ajattelija, mua kiinnostaa harmaan eri sävyt. Jos ajattelen nimenomaan siviilipalvelusasiaa, luulen että iso tekijä, joka vaikutti ajatteluuni, oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Obviously, kenellä se ei olisi vaikuttanut. En suoraan sanottuna tiedä, valitsisinko nyt sivarin vai menisinkö inttiin. En usko, että menisin vieläkään ”perusarmeijaan”, mutta saattaisin valita aseettoman palveluksen.
Venäjän hyökkäys herätti mut siihen, että ai niin, että tääkin on näköjään yhä mahdollista, että maailmassa tapahtuu jotain tällaista. Sanon suoraan, että silloin kun valitsin sivarin, en ehkä ajatellut kauhean paljon ja että olin aika idealistinen.
Sivarissa olisi hyvin paljon potentiaalia, jos se rakennettaisiin oikein. Nykyinen järjestelmä pitäisi räjäyttää. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon pitäisi toteutua paremmin, tai sukupuolten tasa-arvon pitäisi toteutua, piste.
Millä tavalla siviilipalvelusjärjestelmää pitäisi mielestäsi muuttaa?
Siis en ole oikeasti asiaan perehtynyt, varmasti on myös parempia asiantuntijoita kuin minä. Tykkäsin tosi paljon alun koulutusjaksosta, siinä oli paljon hyvää. Mutta en rehellisesti vaan ymmärrä sitä, miten se työpalvelus palvelee Suomen… siis mitään, jos sivarin pitäisi olla järjestelmä, joka turvaa sitä, että kaikki inttiä käymättömätkin voisivat kuitenkin olla hyödyksi ja pitää yhteiskuntaa yllä, jos tulee sota tai muu kriisi. En oikein ymmärrä, mitä siitä työpalveluksesta pitäisi saada irti. Totta kai toisaalta se, millä yhteiskunta pyörii, on se, että yhteiskunnan tavallista toimintaa pyöritetään ja ylläpidetään. Mutta ymmärrän, että nykyinen järjestelmä ei toimi, ja ongelma on nimenomaan työpalveluksessa. Sivareita voisi hyödyntää niin monella tavalla, siellä on helvetisti osaamista. Mutta sivareita tungetaan työpalveluun tosi tyhjänpäiväisiin tehtäviin, koska ne pitää saada johonkin. Tämä juontaa ehkä siihen, että en kokenut sitä omaa tehtävääni millään tavalla merkitykselliseksi isossa mittakaavassa.
