Tässä numerossa (4/24) katsotaan menneisyyteen. Mukaan on otettu Minna Vähäsalon Ei sotaa ilman sotilaita -kirjassa kymmenen vuotta sitten julkaistu AKL:n historiikki. Vähäsalo käy kirjoituksessa läpi AKL:n vaiheet perustamisesta vuoteen 2015.
Historiansa aikana järjestö on palvellut etenkin sivareita, mutta myös totaalikieltäytyjiä ja nykyään suurin osa neuvontapuheluista liittyy reservistä eroamiseen. Historian aikana on osoitettu solidaarisuutta aseistakieltäytyjille ympäri maailman, osoitettu mieltä, järjestetty punkkeikkoja, julkaistu lehtiä, levitetty julisteita, päivystetty esittelypisteellä tapahtumissa ja käyty oikeutta.
Olemme tietysti myös valvoneet sivareiden ja totaalikieltäytyjien etuja ja pyrkineet vaikuttamaan päätöksentekoon, jotta sivareilla olisi yhtäläiset oikeudet asepalveluksen suorittavien kanssa ja jotta totaalikieltäytyjien ihmisoikeuksia ei rikottaisi. Vaikka voittoja on matkan varrella saavutettu, on paljon vielä tehtävää. Siviilipalvelus on edelleen rangaistuksenomainen ja totaalikieltäytyjät tuomitaan yhä vankeuteen.
Maailman tilanne huolettaa. Tämän numeron kansi ehkä tätä huolta symboloi. On puhuttu henkilömiinojen tuomisesta takaisin. Henkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus on ollut yksi vakaimmista kansainvälisistä sopimuksista ja se on toiminut; miinoihin kuolleiden siviiliuhrien määrä on laskenut. Silti yhä edelleen noin 80 % kaikista henkilömiinojen uhreista on siviilejä. Yhdysvalloissa on ottanut vallan henkilö, joka pyrkii runttaamaan läpi eriarvoistavia ja fasistisia linjauksia. Ja ohimennen uhkailee palestiinalaisten siirtämisellä kotimaastaan muihin arabimaihin ja Grönlannin hankkimisesta tarvittaessa voimakeinoin Tanskalta Yhdysvalloille.
Naapurimaatamme johtaa diktaattori, joka tukahduttaa kansalaisyhteiskuntaa ja valtaa sotilaallisesti naapurimaitaan. Tuleeko liittolaisestamme Yhdysvalloista samanlainen? Tasavallan presidentti Alexander “arvopohjainen realisti” Stubb haluaa olla hiljaa ja kuunnella, mitä Trumpilla on sanottavanaan.
“Teknoveljet” Musk ja Zuckerberg hännystelevät Trumpia ja muuttavat omistamiensa sosiaalisen median alustoja uudelle kaverilleen mieluisammiksi. Samaan aikaan kyseiset alustat ovat muodostuneet eri toimijoille niin tärkeiksi, että niistä lähteminen on vaikeaa. Suomessa on tulossa kunta- ja aluevaalit. Todennäköisesti ehdokkaat sankoin joukoin poliittisen värikartan joka sävyltä kaatavat rahaa näille alustoille saadakseen näkyvyyttä, koska siellä ne äänestäjätkin ovat.
Aseistakieltäytyjäliitto on ollut pitkään paikka, missä ihmiset, jotka haluavat tehdä maailmasta toisenlaisen, ovat voineet kokoontua, tavata, saada vertaistukea ja tehdä vaikuttavaa aktivismia. Ehkä yksittäinen punkkeikka, kannanotto tai Ruokaa Ei Aseita -ruokajako ei kaada hallituksia, mutta kymmenen tai sata sellaista tuottaa jo uudenlaista kulttuuria ja toimintaa, joka voi töniä maailmaa parempaan suuntaan. AKL on tärkeä.
Tämä on viime vuoden viimeinen numero. Se on myöhässä niin paljon, että hävettää. Syitä on monia. Juttujen tuotanto on ollut haastavaa, mutta suurin syy on päätoimittajan sairastuminen, jonka vuoksi hommat viivästyivät usealla kuukaudella. Pahoittelut myöhästymisestä ja kiitos kärsivällisyydestä.
Juhis Ranta
Haluatko tukea Antimilitaristin julkaisua jatkossa? Tilaa se lahjaksi ystävällesi, lahjoita AKL:lle, osta mainostilaa lehdestä tai tule vapaaehtoiseksi mukaan tekemään lehteä. antimilitaristi[at]akl-web.fi
