Viro ei ole monelle suomalaiselle kaukana, vaikkapa pääkaupunkiseudulta katsoen se on maantieteellisesti lähempänä ja tutumpi matkakohde kuin suurin osa Suomea. Joissain asioissa henkistä välimatkaa kuitenkin on: esimerkiksi suomalaisen aseistakieltäytyjäliikkeen kontaktit aatetovereihin Suomenlahden toisella puolen ovat olemattomia. Tämä artikkeli pyrkii vastaamaan tiedontarpeeseen Viron aseistakieltäytyjistä.
Viroa mainitaan toisinaan esimerkkinä maasta, joka on säilyttänyt miesten asevelvollisuuden samoin kuin Suomi, vaikka se on muuttunut Euroopassa yhä harvinaisemmaksi. Totta on, että Viro ei missään vaiheessa siirtynyt kokonaan ammattiarmeijaan, toisin kuin eteläisemmät naapurinsa Latvia ja Liettua, jotka ovat viime vuosina uudelleenrakentaneet asevelvollisuussysteemiänsä alusta alkaen.
Lukujen valossa Viron asevelvollisuus eroaa kuitenkin suomalaisesta ja näyttää olevan vielä valikoivampi. Joka vuosi Virossa arviolta 6 900 juridista miestä täyttää 18 vuotta. Palveluksen aloittaa kuitenkin vuosittain noin puolet heistä, 3 500 asevelvollista: esimerkiksi Viron puolustusministeriön vuoden 2023 vuosiraportin mukaan tarkka prosenttiosuus oli silloin 52 %. Virallisen tavoitteen mukaan pyritään tällä hetkellä 4 000 vuosittaiseen suorittajaan. Vuosittain myös muutama sata naista suorittaa palveluksen vapaaehtoisena.
Vapautetut ja välttelijät
Kun puolet velvollisista menee inttiin, mitä loput sitten tekevät? Suomen tapaan moni vapautetaan terveydellisistä syistä. Esimerkiksi vuonna 2023 tehdyissä palveluskelpoisuuden arvioinneissa 28 % tutkituista todettiin palveluskelvottomiksi ja 29 % tilapäisesti palveluskelvottomiksi.
Keskeisenä erona Suomen järjestelmään asevelvollisuuden voi käytännössä välttää kokonaan olemalla menemättä kutsuntoihin ja maksamalla tästä seuraavat sakot. Sakkojen suuruus vaihtelee, mutta ne voivat olla jopa yli 1 000 euroa kerrallaan.
Vankeusrangaistuksia asevelvollisuuden välttämisestä sen sijaan ei juuri anneta, vaikka sellainen voisi lain mukaan olla mahdollinen, ainakin jos asevelvollinen välttelisi aktiivisesti palvelusta esimerkiksi vahingoittamalla itseään tai väärentämällä asiakirjoja. Vähintään osan armeijan välttelystä voisi kuvitella olevan rauhanaatteellisesti motivoitunutta, mutta mitään julkista totaalikieltäytyjäliikettä Virossa ei näytä olevan.
Siviilipalvelus Virosta sen sijaan löytyy: asendusteenistus, jonka voisi kääntää vaihtoehto- tai korvikepalvelukseksi.
Vaihtoehtopalvelusta valikoiduille
Neuvostomiehityksen aikana Virossa ei ollut mahdollisuutta siviilipalvelukseen, mutta uudelleenitsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon syistä kirjattiin perustuslakiin. Vuoden 1994 asevelvollisuuslakiin kirjattiin pykälät vaihtoehtoisesta siviilipalveluksesta.
Siviilipalveluksen kesto on tällä hetkellä 12 kuukautta. Kestoa on voinut pitää rangaistuksenomaisena, sillä asepalveluksen puolella palvelusaika on tähän asti vaihdellut kahdeksasta yhteentoista kuukauteen tehtävästä riippuen. Vuoden 2027 alusta kuitenkin myös kaikki asevelvolliset suorittavat 12 kuukauden palveluksen.
Sivariin täytyy hakea viimeistään 30 päivää ennen asepalveluksen alkua. Hakemukset hyväksyy ja palveluspaikat jakaa Puolustusresurssien virasto, Kaitseressursside Amet: siviilipalvelusta ei siis ole hallinnollisesti erotettu sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Palveluspaikkojen valikoima on suppea: julkiset pelastus- ja sosiaalialan organisaatiot sekä oppilaitokset, joissa on erityisopetusta tarvitseville oppilaille tarkoitettuja luokkia. Taloudelliset edut vastaavat asepalveluksessa olevia, ja työaika määräytyy työaikalain mukaan.
Asevelvollisuuslain mukaan vaihtoehtoista palvelusta suorittavaa henkilöä ei saa vastoin hänen tahtoaan velvoittaa käsittelemään aseita tai muita sotilasvälineitä, harjoittelemaan niiden käyttöä tai osallistumaan niiden huoltoon, eikä käsittelemään muita välineitä tai aineita, jotka on tarkoitettu ihmisen tappamiseen tai vahingoittamiseen. Suoritetun siviilipalveluksen jälkeen henkilö päätyy reserviin, ja hänet voidaan määrätä palvelukseen myös sodan oloissa, mutta ei kuitenkaan sellaisella tavalla, joka olisi ristiriidassa näiden rajoitusten kanssa. Jonkinlainen aseistakieltäytymisoikeus, joskin aika epämääräisesti muotoiltu, pätee siis myös sota-aikaan.
Puolustusministeriön vuosiraportin lukujen mukaan vuonna 2021 vaihtoehtopalvelukseen tehtiin yhteensä 174 hakemusta. Virasto kertoo kuitenkin, että vain 74 henkilöä sai luvan suorittaa vaihtoehtoisen palveluksen – taloudellisten rajoitusten vuoksi. Ero lukujen välillä on ollut suunnilleen samalla tasolla useina vuosina.
Vuonna 2023 ero vaihtoehtoiseen palvelukseen hakeneiden ja otettujen määrän välillä oli vielä suurempi. Vuosikertomuksen mukaan tuolloin vastaanotettiin 171 hakemusta, mutta vain 43 henkilöä suoritti palveluksen. Tuolloisessa vuosikertomuksessa ei kommentoitu syitä siihen, miksi kaikkia hakijoita ei otettu palvelukseen.
On mielenkiintoista, jos sivari jäisi Virossa monelta suorittamatta sen takia, ettei siihen ole osoitettu budjettia. Raporteista ei kuitenkaan selviä, mitä palveluksen ulkopuolelle jääneille tapahtuu: vapautetaanko osa ehkä terveydellisin syin, voidaanko taloussyistä ulos jääneitä määrätä sivariin joskus tulevaisuudessa, jääkö palvelus vain väliin vai hylätäänkö hakemuksia jostain syystä täysin?
Viron asevelvollisuuslain mukaan Puolustusresurssien virasto voi vaihtoehtoisen palveluksen hakemuksen perusteluiden tarkistamiseksi pyytää lisäselvityksiä hakijalta tai tehdä tietopyyntöjä tämän opiskelu- tai työpaikalle sekä uskonnolliselle yhteisölle. Julkisista lähteistä ei löydy tietoa siitä, että hakemuksia olisi hylätty tällaisten tietopyyntöjen seurauksena, mutta tätä ei voida myöskään sulkea niiden perusteella pois.
Tiedonhaun perusteella virolainen media ei juurikaan uutisoi sivareista tai heidän palveluksestaan: lukuja löytyy, mutta arki niiden takana jää hämäräksi. Ehkäpä asian tarkemmaksi selvittämiseksi olisi järjestettävä Aseistakieltäytyjäliiton opintomatka Tallinnaan?
TEKSTI: AKU KERVINEN
Nostot:
Asevelvollisuuden voi käytännössä välttää olemalla menemättä kutsuntoihin ja maksamalla tästä seuraavat sakot.
Siviilipalvelusta ei ole hallinnollisesti erotettu sotilaallisesta maanpuolustuksesta.
