KIRJOITTANUT: SAMI NYYSSÖLÄ
KUVA: NOORA KARSTILA
Ylellä oli 20. helmikuuta uutinen militarismin noususta, kun puolustusministerimme totesi, että lapset tulisi päiväkodista asti kasvattaa sota-kuntoon. Siitä muistin, että minulla oli ollut tarkoitus perehtyä italialaiseen runoilija-poliitikko Gabriele D'Annunzioon, joka oli runoillaan piiskannut Italian mukaan ensimmäiseen maailmansotaan. Perehtyessäni löysin Marja Härmämaan Helsingin yliopistolla tekemän analyysin D'Annunzion retoriikasta.
En tiennyt mitä odottaa, mutta tuntui kuin Härmänmaan käsittelemät yli sata vuotta sitten kirjoitetut runot eivät olisi vanhojakaan. D'Annunzion tuotokset muistuttavat kielikuvin ryyditettyä Twitter-sisältöä! Hän oli selvästi aikansa influensseri-poliitikko.
D'Annunziota oli pyydetty kirjottamaan runoja edistämään Italian neutraaliutta sodan partaalla, mutta hän sysäsikin Italian partaan yli lietsomalla isänmaallista sotahurmaa sisäistä vihollista vastaan.
Nyky-Suomellekin on relevanttia, kuinka ulkoisesta uhasta riippumatta voidaan julistaa moraalinen sota sisäistä uhkaa vastaan. D'Annunzio julisti viholliseksi kehitystä vastustavan taantumuksen, jonka voi lukea olevan mm. sodanvastaisuus, militarismin kyseenalaistaminen, laiskuus, petturuus, turmeltuneisuus, pullamössönuoret ja vanhat hipit. Moraalinen asetelma tekee taistelusta tervettä ja oikeaa. Sodasta tulee tarpeellinen ryhtiliike. Sotaan täytyy ryhtyä, ettei sairastu. Oli ulkopuolista uhkaa eli ei, ilman sotaa on sairasta.
Sodan moraalinen imperatiivi lähtökohtana tekee keskustelusta yhtä vaikeaa kuin hygieniasta puhumisen. Hygienia kun on aina oikein, sillä saadaan myytyä esim. kielen kaapimia. Kuka nyt haluaisi olla kielensä kaapimatta jättävä likakielinen.
Hygieniarinnastus tuli suoraan hyllyltä Roland Barthesin kuuluisasta esseestä, joka tarkastelee siivoustuotemarkkinoinnin sotaisia kielikuvia: lika tuhotaan, sotku voitetaan, tahrat räjäytetään.
Kuten sota saadaan muutettua osaksi hygieniaa, myös hygieniatuotteet saadaan myytyä pakollisina kuin sotatoimet. Eihän kukaan haluaisi häpeällistä tappiota sotkun vihollista vastaan tai olla siivouspetturi. Julkinen keskustelu Suomen Natoon liittymisestä eteni liukkaasti, sillä asian kyseenalaistaminen olisi ollut moraalinen laiminlyönti siinä missä käsien pesemättä jättäminen. Yksittäiset hippipapat pitivät kriittisiä puheenvuoroja, mutta neuvottelulle ei ole sijaa, kun kyse on terveydestä!
Nykymedia edistää jyrkkiä moraalisia jakoja, jotka tekevät keskustelemisesta vaikeaa. Yksi seuraus keskustelun vaikeudesta on ollut viherpesu, kun kaupallisille tuotteille yritetään antaa lisäarvoa lisäämällä pakkauksiin vihreiden lehtien kuvin koristeltuja perusteettomia ympäristöväitteitä. EU puuttui viherpesun ongelmaan direktiivillä, mikä toivottavasti auttaa yhteistä keskustelua käsittelemään kuluttamisen todellisia ympäristövaikutuksia.
Yhtä vakavasti kuin viherpesu tulisi ottaa sodan oikeutuksen lisäarvoa hyväksikäyttävä kurkkusalaattipesu. Kurkkusalaattipesun tunnistaminen ja siihen varautuminen on tarpeen, jotta ylipäätään kykenisimme keskustelemaan ja erottamaan toimivat, järkevät ja oleelliset asiat tyhjän markkinoinnista. Ruokapakkausten pieniä vihreitä lehtiä ei ehkä korvata pienillä maamiinan kuvilla ja perusteettomilla isänmaallisuusväitteillä, mutta ajatus on sama.
1 20.2.2026, Tutkija: Puolustusvoimien kiinnostus lasten ja
nuorten liikuntaan kertoo militarismin kasvusta https://yle.
fi/a/74-20209019
2 Gabriele D'Annunzio and War Rhetoric in the Canti de la
guerra latina. Marja Härmänmaa, 2015, Annali d'Italianistica:
The Great War and the Modernist Imagination.
3 Roland Barthes, 1957, Mythologies, essee: Soap-powders and
detergents.
4. 20.3.2024, Loppu viherpesulle: miten EU säätelee ympä-
ristöväitteitä https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/ar-
ticle/20240111STO16722/loppu-viherpesulle-miten-eu-saante-
lee-ymparistovaitteita
