Pahimmankin militaristin täytyy myöntää militarismin sisältävän moraalisesti vääriä asioita.
Aseistakieltäytyjäliiton pääideologia on antimilitarismi. Purkamalla sanan paloihin havaitsemme, että kyseessä on altavastaajan ideologia. Kreikan kielen etuliite anti kertookin ideologiamme olevan ensisijaisesti juuri militarismia vastaan. Tässä tekstissä kerron miten militarismin käsite voitaisi mahdollisesti ymmärtää. Militarismin käsitteen kautta avaan, mitä vastaan liittomme mielestäni asemoituu ja mielestäni vielä tärkeämpää minkä puolesta aseistakieltäytyjäliitto toimii.
Tutkija Noora Kotilainen kuvaili militarismia 2023 lehdessämme ideologiaksi, joka pyrkii lisäämään sotilaallisen vallan määrää ja korostaa asevaraisen turvallisuuden ensisijaisuutta. Kotilainen ei kuitenkaan pidä mielekkäänä käsitteen kaventamista kuvaamaan yksilöiden sotahulluutta, vaan painottaa militarismin olevan yhteiskuntatieteiden näkökulmasta juuri valtiollinen ideologia. Tässä kohtaa on todella tärkeää muistaa, ettei valtio ole lähtötilana filosofisesti neutraali. Yleisen valtion määritelmän mukaan valtio on väkivallan monopoli, eli väkivaltaa hallitseva ja toimeenpaneva elin jollakin alueella. En ota kantaa siihen, voisiko valtion oikeutus nousta myös ei-militaristisista lähtökohdista. Varmaa on kuitenkin, että militarismi haluaa ideologiana lisätä nykyisen valtion panostuksia väkivallan käyttöön ja väkivaltaa käyttävien instituutioiden valtaan. Militarismi on siis yksi ideologinen tapa kasvattaa sotilaallisten rakenteiden kokoa.
Jokainen maa toteuttaa militarisminsa eri tavalla, ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta militarismiin ei ole yleispätevää kaavaa. Militarismi ilmeneekin usein jonkun muun ideologian kanssa, tai rinnalla. Antimilitaristille hyvä harjoitus onkin pyrkiä erottamaan, miltä osin eri ideologiat ovat omaksuneet militarismia käyttövoimakseen. Millaista on liberaali- tai sosialistinen militarismi?
Filosofian tohtori Sami Pihlström on esittänyt, että olisi mahdollista tehdä jako oikeanlaiseen ja vääränlaiseen militarismiin. Pihlström tietenkin toivoo Suomeen juuri tätä oikeanlaista militarismia. Antimilitaristille jaottelu oikeanlaiseen militarismiin tuottaa tietenkin päänvaivaa. Militaristille se taas luo koko toiminnan oikeutuksen pohjan. Eihän meistä kukaan halua vastustaa moraalisesti oikeita asioita, tai kannattaa moraalisesti vääriä? Pahimmankin militaristin täytyy myöntää militarismin sisältävän moraalisesti vääriä asioita.
Oikeanlainen militarismi on kuitenkin antimilitaristille lampaan vaatteisiin pukeutunut susi. Pihlström haluaa erottaa militarismin käsitteestä sen moraalisen ulottuvuuden. Tässä käyttötavassa militarismi on neutraali kuvaileva käsite. Sotilaallisen vallan lisääminen tai aseostot eivät ole oikein tai väärin itsessään, vaan niiden oikeutus riippuu muista tekijöistä. Pihlströmin oikeanlaisen militarismin nimessä onkin oikeutettua liittoutua ydinasevallan kanssa, sillä se antaa valtiolle edellytykset suojella sen perusarvoja. Tämä seurauseettinen argumentti oikeuttaa toiminnan sen oletettujen hyvien seurausten perusteella. Antimilitaristi voisi vastustaa Pihlströmin argumenttia täysin vastaavin perustein, militarismilla voidaan oikeutetusti ajatella olevan perusarvoja vaarantavia seurauksia.
Kaikkien ideologioiden voidaan tietenkin olettaa elävän ajassa ja paikassa. Voisiko militarismi aidosti saavuttaa muodon, joka olisi moraalisesti kestävä? Ideologioiden moraalinen neutralisointi tuntuu kuitenkin mahdottomalta esimerkiksi seksismin, rasismin ja vaikka fasismin tapauksissa. Militarismin konkreettinen ilmentyminen Suomessa miesten asevelvollisuuden kautta on malliesimerkki siitä, ettei ainakaan nykyinen militarismimme voi olla moraalisesti oikeanlaista. Antimilitaristin tietenkin on hyväksyttävä se teoreettinen riski, että hänen täytyy luopua antimilitarismistaan moraalisesti kestävän prinssi-militaristin saapuessa. Tämä uhkakuva ei vaikuta suurelta.
Filosofisesti yksinkertaisempi ratkaisu on pyrkiä osoittamaan militarismien peruuttamaton yhteismitallisuus. Tällä tarkoitan kaikkien maiden militarismien omaavan riittävästi yhteisiä piirteitä, jotka tekevät niistä vertailukelpoisia ja yhteisesti vastustettavia. Antimilitaristi pyrkiikin osoittamaan, ettei kissan tapaan militarismi pääse karvoistaan, vaan militaristiset pyrkimykset on yksinkertaisesti hylättävä. Militarismin yhdistäessä oikeastaan jokaista moraalisesti arveluttavaa ideologiaa ei tämän tehtävän pitäisi olla mahdoton haaste. Pohdiskelin itse esimerkiksi etten keksi yhtäkään ei militaristista dystopiaa. Kaikkia dystopioita vaikuttaa yhdistävän vallan keskittäminen väkivaltakoneistolle.
Loppusanoiksi totean antimilitarismin olevan mielestäni ensisijaisesti kriittinen ideologia. Kriittiset ideologiat pyrkivät purkamaan vallitsevia ajatustapoja. Tästä näkökulmasta voidaan kuitenkin myös vastata kysymykseen: minkä puolesta aseistakieltäytyjäliitto on? Aseistakieltäytyjäliitto on niiden asioiden puolella, jotka kriittisen tarkastelun jälkeenkin ovat moraalisesti kannatettavia. Kestääkö kaikkia koskeva kansalaispalvelus moraalisen tarkastelun? Entäs sotilaallinen liittoutuminen? Tarkastelua tehdään jatkuvasti, ja siksi hallituksen voimalla kutsummekin kaikki kiinnostuneet osallistumaan periaateohjelman rakentamiseen. Periaateohjelma on jäsentensä näköinen ja siinä pyritään ottamaan kantaa juuri aseistakieltäytyjiä koskettaviin päivänpolttaviin kysymyksiin. Liittomme on vastaisuudessakin aseistakieltäytyjien intressi- ja etujärjestö. Meillä kaikilla, ja juuri sinulla on avaimet siihen, miten antimilitarismi Suomessa ilmentyy.
Lähteet:
(1) Kotisaari, Kasper (31.3.2023) Harmaan sävyjä etsimässä, Antimilitaristi. Saatavilla:
https://antimilitaristi.fi/artikkeli/harmaan-s%C3%A4vyj%C3%A4-etsim%C3%A4ss%C3%A4
(2) Pihlström, Sami (23.2.2023) Ydinpelotteen etiikasta, Etiikka. Saatavilla: https://etiikka.fi/ydinpelotteen-etiikasta/
