Tätä kirjoittaessani kuuntelin välillä radio-ohjelman Älysota. Maanpuolustuksen apulaisprofessorin tarinat keinoälyn “auttamasta” sotateknologiasta tuntuivat totaalitiivistymältä ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Varhaisen buddhalaisuuden paalikaanonin ensimmäinen sääntö on “pidättäytyminen elävien olentojen tappamisesta”, tulkittu myös niin, ettei heitä saa vahingoittaa. Helsingin taivas ja ilma yhtyvät Ukrainan taivaisiin. Sotapäästöjä ei oteta huomioon nykyisissä raportointikehyksissä.
Teksti: Kikka Rytkönen
Toukokuussa julkaistu Ekodharma - buddhalaisia opetuksia ekologisesta kriisistä -kirja yhdistää buddhalaisen ajattelun nykypäivän ekologisiin haasteisiin. Filosofian professori, zen-opettaja David R. Loyn uusin kirja ilmestyi englanniksi 2019, ja valittiin Yhdysvalloissa vuoden parhaaksi hengelliseksi kirjaksi. Suomentaja on Mikko R. Ijäs, evoluution tutkija, kuvataiteilija ja zen-pappi. Loyn työ sosiaalisesti osallistuvan buddhalaisuuden kehittäjänä palkittiin aiemmin Carleton Collegen, hänen entisen yliopistonsa, kunniatohtorin arvonimellä. Loy palautti sen, kun yliopiston säätiö ei vetäytynyt sijoituksistaan fossiiliteollisuuteen.
Kirjassa mainitaan monesti buddhismin keskittyminen henkilökohtaisen sisäisen rauhan saavuttamiseen. Kirja rohkaisee ihmisiä elonkehän osana toimimaan luonnon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, henkisen polun harjoittajina. Suoria väkivallattomia toimia saattaa tarvita.
Maailma on “yhteinen ja keskinäisriippuvainen osuuskunta”, Loy kirjoittaa. Me ”voimme rakentaa ylevän ja peräti taivaallisen ympäristön”. Vai kaadummeko ilmaston keikahduspisteisiin? Talousmalli, joka “perustuu rajoittamattomaan kasvuun ja ahneuden illuusioon” aiheuttaa ihmisten eristämisen toisistaan. Kaikki hätätilat, esim. terveyshätätila “juontuvat mekanistisesta, militaristisesta ja ihmiskeskeisestä maailmankuvasta”. Loy peräänkuuluttaa “kokonaisvaltaista kokemusta”, “joka saa ihmisen oivaltamaan olevansa osa jotain itseään suurempaa”. Käsitteelliset määritelmät ja älyllinen ymmärtäminen eivät ole kokemuksen väärtti.
Väliotsikko: Arkaaiset maailmankuvat ja yksilölliset heräämiset eivät riitä
Globaalia sivilisaatiota riivaavan perimmäisen ahdistuksen yli pääseminen edellyttää, että “ihmisten tulisi luoda uusi merkitys maailmasta, jossa Jumala on kuollut. Arkaaiset maailmankuvat ja niiden tarjoama itsestäänselvyys elämän merkityksestä eivät ole enää vakavasti otettavia vaihtoehtoja”, Loy kuvaa.
Yksi monista siteeratuista, Thich Nhat Hanh, hahmottaa muutosta. Buddhan saavuttaman yksilöllisen heräämisen sijasta “tarvitsemme nyt kollektiivista valaistumista pysäyttääksemme tuhon kurssin”. Loy arvelee “kollektiivisen version asteittaisesta valaistumisesta” olevan ehkä jo tapahtumassa.
Ympäristönsuojelija, taloustieteilijä ja aktivisti Paul Hawken kuvaa kirjassa maailmanlaajuisen kansalaisaktivistien verkoston syntyä vastauksena globaaleihin kriiseihin. Tämä ”liikkeiden liike” on samalla sekä kaikkien aikojen suurin ja nopeimmin kasvava yhteiskunnallisten toimijoiden verkosto. Se on syntynyt joka paikassa ja kulttuurissa ”ilman johtajaa, sääntökirjaa tai keskushallintoa”. Hawken muistuttaa ideologioista, ismeistä ”jotka ovat aina päätyneet ongelmiin, useimmat väkivaltaan, sotaan ja julmuuteen”. Tämän liikkeen lahjana on ”atomisaatio”. Se ei pysty jakautumaan.
Kirja aaltoilee tuhansien ilmastonmuutoksen faktojen varjoista nykyhetkeen päivittyvän buddhismin meressä siteeraten useita viisaita. Viimeisten sivujen Kuusitoista tärkeää dharmaperiaatetta*, Ilmastonmuutoksen todeksi tekeminen ja Ekosattvan valat tiivistävät opetukset toiminnaksi. Kirjoittajan 1971 alkaneesta zen-harjoituksesta ja tieteellisestä taustasta johtuen helppolukuinen, tärkeä käsikirja. Siihen voi palata tarpeessaan tietää ilmastokriisin moninaisuudesta, ymmärtää ja rakentaa omaa ajattelua buddhalaisten pohdintojen avulla. ”Polttoaineteollisuuden intressejä vastaan on toimittava”, sanoo Loy. Eniten länsimainen buddhalaisuus tarvitsee hyytävän individualismin tilalle sanghaa, rakastavaa yhteisöä.
Ekodharma - Buddhalaisia opetuksia ekologisesta kriisistä
Kirjoittaja: David R. Loy
Suomentaja: Mikko R. Ijäs
Kustantaja: Rosebud (2025)
Sivumäärä: 231
