TEKSTI: JUHIS RANTA
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut 23. helmikuuta 2026 laajan Rauha ja sota-teemakoosteen, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia siihen, miten kieli muovaa käsitystämme konflikteista ja rauhan mahdollisuudesta. Tämä uusi kokonaisuus on laajennettu versio aiemmasta ”Ukraina ja sota” -koosteesta, ja se pureutuu syvälle kielen rooliin niin sodan lietsomisessa kuin rauhan neuvottelemisessa.
Antimilitaristisesta näkökulmasta tarkasteltuna kooste tarjoaa tärkeitä työkaluja tunnistaa, miten kieli on osallisena kaikessa, se voi olla joko yhteisen ymmärryksen mahdollistaja tai väline, jolla ”repiä, rikkoa ja raadella”.
SODAN KIELIOPPI HÄIVYTTÄÄ IHMISEN
Yksi koosteen puhuttelevimmista osioista käsittelee ”sodan kielioppia”. Siinä kysytään painokkaasti: syttyvätkö sodat todella kuin itsestään, ja mitä tapahtuu ihmiselle, kun uutisoinnissa keskitytään teknisiin yksityiskohtiin. Usein sota- ja terrorismiuutisissa ohjukset kuvataan ”iskeytymässä kohteisiinsa” kuin automaattisesti, jolloin ihminen, pelko, kipu ja kuolema jäävät kielelliseen katveeseen.
Kooste haastaa lukijan pohtimaan, miksi sotilaallisia iskuja kuvataan usein vain teknisinä suorituksina, joissa tuhotaan ”kohteita” ja ”kalustoa”, samalla kun kysymykset kuolleiden omaisista ja menetetyistä elämistä sivuutetaan.
YLINIMEÄMINEN JA ARKIPÄIVÄN MILITARISMI
Koosteessa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten sotametaforat ovat valloittaneet arkikielemme. Puhumme jatkuvasti ”hintasodista”, ”laskiaispullasodista” ja ”sote-sodista”. Tämä kielellinen ”sodittelu” ja ylinimeäminen voivat kertoa aikamme hengestä, jossa lähes mikä tahansa kilpailu tai vääntö kehystetään sodaksi. Samaan aikaan näyttää siltä, että puhumme sodasta useammin ja monipuolisemmin kuin rauhasta.
KOHTI POSITIIVISTA RAUHAA
Antimilitaristisen työn ytimessä on siirtyminen ”negatiivisesta rauhasta” (sodan poissaolo) kohti positiivista rauhaa, joka tarkoittaa sotaan johtavien rakenteellisten syiden poistamista. Kooste muistuttaa, että vaikka emme voisi suoraan vaikuttaa suurvaltapoliittisiin päätöksiin, jokainen voi toimia rauhantekijänä omassa kielenkäytössään valitsemalla sanoja, jotka rakentavat siltoja ja edistävät ymmärrystä.
Kieli heijastaa ihmisen syvää rauhan kaipuuta, ja kielen avulla on mahdollista rakentaa uudenlaista kanssakäymistä silloinkin, kun aseet vielä puhuvat.
Koko aineistoon voi tutustua Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla: https://kotus.fi/ajankohtaista/teemakoosteet/rauha-ja-sota/
