TEKSTI: VIBHU MISHRA
KÄÄNNÖS: KIDE KASKILUOTO
Puoli vuosikymmentä sen jälkeen, kun Myanmarin armeija astui valtaan ja vangitsi vaaleilla valitut edustajat, Yhdistyneet Kansakunnat toteaa maan kriisin vain syventyneen. Tästä todistaa eskaloitunut väkivalta, laaja pakolaisuus ja armeijan kontrolloimat vaalit, jotka YK:n virkailijoiden mukaan entisestään vakiinnuttavat sortamista sen sijaan, että ne antaisivat mahdollisuuden palata siviilien johtamaan hallintoon.
Tämä juttu on julkaistu alunperin englanniksi UN News -sivustolla
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterresin edustaja totesi tiedonannossaan, että Myanmarin kansa kärsii edelleen laajalle levinneistä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen lain rikkomuksista, kun rankaisemattomuuden kierre jatkuu. ”Myanmarin kansan kärsimys on syventynyt”, sanoi Farhan Haq, YK:n pääsihteerin apulaistiedottaja, viitaten lisääntyviin siviileihin kohdistuviin ilmaiskuihin, akuuttiin ruokapulaan ja lähes 5,2 miljoonaan maan sisäiseen ja rajat ylittäneeseen pakolaiseen. Hän lisäsi, että pääsihteeri on edelleen ”syvästi huolissaan nopeasti heikkenevästä tilanteesta” ja sen vakavista alueellisista jälkiseurauksista, kuten kasvavasta monikansallisesta rikollisuudesta, taloudellisesta epävakaudesta ja rajusti kasvavista humanitaarisista tarpeista.
Vaalit syventävät hajaannusta
Synkkä vuosipäivä osui samaan aikaan armeijan määräämien kolmivaiheisten vaalien päätöksen kanssa. YK:n toimitsijoiden mukaan nämä vaalit polarisoivat yhteiskuntaa entisestään ja kiihdyttivät väkivaltaa sen sijaan, että tarjoaisivat uskottavan poliittisen vaihtoehdon. He varoittivat, että armeijan kontrolloima äänestys on pahentanut kriisiä eikä tarjonnut tietä takaisin siviilijohtoisuuteen. Prosessi ”epäonnistui keskeisten ihmisoikeuksien noudattamisessa” Myanmarin kansaa kohtaan ja ”pelkästään avusti väkivallan kärjistämisessä ja yhteiskunnallisessa polarisaatiossa”, totesi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk.Äänestys pidettiin vain 263 seudulla (engl. township), vaikka seutuja on yhteensä 330. Äänestys rajoittui pääosin urbaaneihin alueisiin, jotka ovat armeijan hallussa. Suuria konfliktin alaisia maa-alueita jätettiin pois, samoin pakolaisiksi ajettu väestö ja vähemmistöt, kuten rohingya-kansa. Keskeisintä oppositiopuoluetta, National League for Democracyä (NLD), joka ylivoimaisesti voitti vuoden 2020 vaalit, kiellettiin osallistumasta vaaleihin. Kymmeniä muita sotilashallintoa vastustavia puolueita on myös kielletty, ja monet niiden johtajista ovat edelleen vangittuina.
Väkivalta ja pakkokeinot äänestyksen aikana
Äänestysaika joulukuusta 2025 tammikuuhun 2026 leimasi raporttien mukaan intensiivinen väkivalta. Avoimet lähteet listaavat 408 ilmaiskua, jotka tappoivat ainakin 170 siviiliä pelkästään vaalien aikana. Esimerkiksi 22. tammikuuta armeijan ilmaisku asutetulle alueelle Bhamon seudulla Kachin-osavaltiossa tappoi raporttien mukaan jopa 50 siviiliä ilman todisteita taistelijoiden läsnäolosta. Hiljentääkseen toisinajattelua armeija pidätti yksipuolisesti käyttöön otetun vaalien suojelulain turvin 324 miestä ja 80 naista, myös vähäisen netissä tapahtuvan toiminnan perusteella. Eräässä tapauksessa langetettiin 49-vuotinen vankeustuomio vaalien vastaisen materiaalin julkaisemisesta
Kasvavat humanitaariset ja taloudelliset menetykset
Poliittinen sorto tapahtuu samanaikaisesti nopeasti pahenevan humanitaarisen ja taloudellisen kriisin kanssa. Melkein neljäsosa Myanmarin väestöstä kärsii merkittävästä ruokaturvan heikkenemisestä, ja yli kolmannes väestöstä tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua. Humanitaarisen avun pääsyä on toistuvasti vaikeutettu, myös Rakhinen osavaltiossa, jossa epätoivoisesti tarvittu apu nälkää näkeville yhteisöille on estetty. Myanmarin talous on menettänyt lähes 100 miljardia dollaria vallankaappauksen jälkeen, eikä bruttokansantuotteen oleteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle vuosiin. ”Armeijan vallankaappaus on tuonut mukanaan katastrofaalisen valtiontalouden hoitamisen”, Türk sanoi.
Rikoksia tutkittavana
Samaan aikaan vastuunkantoon erikoistuneet järjestöelimet varoittavat, että vakavat kansainväliset rikokset siviilejä kohtaan jatkuvat laantumatta. Nicholas Koumjian, Independent Investigative Mechanism for Myanmar -toimielimen (IIMM) johtaja, sanoo olevan todisteita siitä, että armeijan otettua vallan siviilit ympäri maata ovat joutuneet kärsimään hirveyksiä, jotka ovat luokiteltavissa rikoksiksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiksi. ”Armeija on tehnyt ilmaiskuja umpimähkään tai tarkoituksella siviilejä kohtaan heidän kodeissaan, sairaaloissa ja kouluissa”, hän sanoi ja lisäsi, että monet vangitut ovat joutuneet kohtaamaan julmaa kidutusta. IIMM tutkii myös kasvavaa määrää syytöksiä sotilaallisen vastarinnan tekemistä julmuuksista.
Rohingyat hakevat oikeutta kansainvälisiltä areenoilta
Synkkien tulevaisuusnäkymien keskellä itsenäinen ihmisoikeusasiantuntija huomautti harvinaisesta vastuullisuuden hetkestä, kun rohingya-kansaan kuuluvat selviytyjät todistivat Kansainvälisen tuomioistuimen edessä kansanmurhasyytteessä, jonka Gambia nosti Myanmaria vastaan. Myanmarin ihmisoikeustilanteen erikoisesittelijä Tom Andrews kehui selviytyjien rohkeutta todeten, että heidän todistuksensa päästää ”totuuden valon loistamaan hirveimpien rikosten pimeyden läpi”. Hän painotti, että oikeus ei ole abstraktia vaan ”rakentuu niiden yksilöiden rohkeuden varaan, jotka ovat halukkaita puhumaan totuutta vallalle”. Andrews on nimitetty YK:n ihmisoikeusneuvoston toimesta itsenäisesti valvomaan ja raportoimaan tilanteesta Myanmarissa. Hän ei ole YK:n työntekijä eikä vastaanota palkkaa pääsihteerin toimistolta.
Vaatimuksia yhtenäisyydestä ja siviilijohtoisesta tulevaisuudesta
Pääsihteeri toisti, että toteuttamiskelpoisen tien takaisin siviilijohtoon täytyy perustua välittömään väkivallasta luopumiseen, aitoon sitoutumiseen inklusiiviseen dialogiin ja mielivaltaisesti pidätettyjen johtajien, kuten presidentti Win Myintin ja valtiokansleri Aung San Suu Kyin, pikaiseen vapauttamiseen. ”Alueellinen ja kansainvälinen yhtenäisyys ja pysyvä sitoutuminen ovat tarpeen”, tiedonannossa todettiin, ”tukeaksemme Myanmar-johtoista ratkaisua, joka täysin huomioi konfliktin juurisyyt, varmistaa vastuunkannon ja vastaa välittömiin humanitaarisiin ja kehityksellisiin vaatimuksiin.” YK:n pääsihteerin Myanmarin erikoisedustaja Julie Bishop jatkaa keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä ASEANin ja paikallisten kumppanien kanssa löytääkseen yhteisen pohjan kestävälle ratkaisulle konfliktiin ja pysyvälle rauhalle.
(Helmikuussa 2026 aktivistit ympäri maailmaa ovat kampanjoineet vapaan Myanmarin puolesta kveekarien “Quaker Month of Action with Myanmar”-projektin osana. Yllä olevan alkuperäisen tekstin on julkaissut Vibhu Mishra 30. tammikuuta 2026 osoitteessa https://news.un.org/en/story/2026/01/1166866 )
