Asianajaja Joonia Streng on totaalikieltäytyjien juttuja hoitaessaan päässyt näkemään Suomea päästä päähän: pohjoisin oikeudenkäynti on ollut Sodankylässä, eteläisin Tammisaaressa. Potkua työhönsä hän kuitenkin saa perheen ohella vapaa-ajan asunnosta Espanjassa, eli etelän lämmöstä ja valosta.
Teksti: Aku Kervinen
Tällä hetkellä 55-vuotias Joonia Streng arvioi avustaneensa oikeudessa arviolta ainakin noin 150 aseistakieltäytyjää. Näiden ohella hänen työhönsä kuuluu muita rikosasioita sekä perhe- ja ulkomaalaisoikeutta.
Aseistakieltäytymisen tematiikka tuli Strengille alun perin tutuksi melko sattumalta, eli jaettujen tilojenkautta.
“Olin vapaaehtoisena vuosina 1993-98 Rauhanaseman alakerrassa toimineessa Uusi vaihde-liikkeessä. Siinä tulivat tutuiksi myös yläkerran järjestöt ja aktiivit”, hän kertoo.
Lakia lukenut Streng tutustui Rauhanasemalla Aseistakieltäytyjäliiton pitkäaikaiseen lakiasiainsihteeri Juha Kelttiin. Tämä tarjosi ensimmäiset totaalioikeudenkäynnit hoidettavaksi valmistuneelle ja edellisenä vuonna oman toimiston avanneelle asianajajalle vuonna 2000, mistä alkoi edelleen jatkuva yhteistyö. Vuonna 2021 edes mennyttä Kelttiä Streng muistelee hyvänä mentorina, jolla oli todella laaja tietomäärä.
Kieltäytyjät julkisuuden valokeilassa
Julkisuuden mielenkiinto totaalikieltäytymistä kohtaan on vaihdellut vuosien saatossa. Joskus tv-kamerat ovat tunkeneet istuntosaliin asti.
“Olisiko ollut jo heti ensimmäinen tai toinen totaalijuttuni vuonna 2000, kun kyseisestä totaalista tehtiin dokumenttia ja ohjaaja halusi kuvata oikeudenkäynnin. Ei ollut kaikkein rennoin alku juttujen hoidolle. Käräjäoikeuden puheenjohtaja sanoi, että saa kuvata vain ja ainoastaan ennen oikeudenkäyntiä, mutta ohjaaja jätti kuvauksen päälle myös oikeudenkäynnin ajaksi... Dokumentissa näkyy paitsi oikeudellinen argumentaatio, myös se, miten totaali lähti tuomion julistamisen jälkeen varsin ärhäkkäästi salista pois.”
Muutama vuosi myöhemmin toinen dokumentaristi kuvasi kolmen erilaisen nuoren aikuisen valintoja: yhden armeijan käyneen, yhden sivarin ja yhden totaalin.
“Kuinka ollakaan, taas kuvattiin oikeudenkäyntiä, ja dokumentissa näkyi, kuinka totaali laukoi hyvin suorasukaiset näkemyksensä ‘valtiollisesta inkvisitiosta’.”
Erityisesti Strengille on jäänyt mieleen, kuinka 2000-luvun alussa suositun Fintelligens-yhtyeen jäsen Iso-H ryhtyi totaalikieltäytyjäksi. Iso-H:n oikeudenkäynti keräsi paljon yleisöä, joukossa toimittajia ja myös yhtyeen toinen soittaja, Elastinen. Iso-H kirjoitti tapauksestaan eri julkaisuihin, ja kuvamateriaalia oikeudenkäynnistä päätyi oikeusavustajan muistikuvien mukaan myös musiikkivideoiden taustalle.
“Rauhantyötä tarvitaan aina”
Strengin uran alkuvaiheissa totaalikieltäytyjille jaettiin todella pitkiä ehdottomia vankeusrangaistuksia. Hän näkeekin isona muutoksena alalla sen, että vankeustuomio on lyhentynyt ja sen voi useimmiten hoitaa valvontarangaistuksena, eli kotiarestina jalkapannassa.
Hänen avustamiinsa aseistakieltäytyjiin on vuosienvarrella mahtunut monenlaista joukkoa, mutta suurin osa heistä on ollut hänen tuntumansa mukaan vakaumuksellisia pasifisteja. Myös tuomioistuimen puheenjohtajia on ollut monenlaisia.
“Aikoinaan Lahden käräjäoikeudessa eli nykyisessä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa päällikkötuomari kuulutti asevelvollisuudesta kieltäytymistä koskevassa asiassa: ‘sotaoikeuden tuomio asiassa vastaaja se-ja-se...’ Syyttäjä oli paremmin kartalla ja totesi, että sotaoikeuksia ei ole ollut sitten toisen maailmansodan.”
Mielenkiintoinen käänne oikeudenkäyntien asetelmassa tapahtui vuonna 2018, kun Helsingin hovioikeus linjasi, ettei totaalikieltäytyjiä voitu tuomita vapausrangaistuksiin, koska se olisi asettanut heidät vakaumuksen perusteella eriarvoiseen asemaan suhteessa tuolloin asevelvollisuudesta vapautettuihin Jehovan todistajiin.
“Sen jälkeen – ennen seuraavaa lainmuutosta – olikin hauska käydä käräjiä, kun tiesi voittavansa juttuja.”
Erikoinen oikeustilanne johti jutturuuhkaan.
“Oikeudenkäyntiennätykseni oli päivää ennen kuin täytin 50. Istuin yhtenä päivänä 10 totaalioikeudenkäyntiä putkeen, melkein jo liukuhihnalta, ja kaikissa identtinen lopputulos.”
Sittemmin valtio ratkaisi yhdenvertaisuusongelman heikentämällä myös Jehovan todistajien asemaa, ja nyt totaalikieltäytyjien tuomitseminen jatkuu entiseen tapaan.
Erilaiset sukupuoleen liittyvät kysymykset ovat nousseet ajan saatossa enemmän tapetille. Jotkin sukupuolitetun asevelvollisuussysteemin absurdit piirteet ovat vielä testaamatta oikeudessa. Streng muistelee, kuinka eräässä jutussa käräjä- ja hovioikeuden välillä asiakkaan sukupuoli oli juridisesti korjattu naiseksi. Asia kuitenkin ratkaistiin viittaamalla Helsingin hovioikeuden aiemmin tekemään, Jehovan todistajien ja muiden aseistakieltäytyjien yhdenvertaisuuteen liittyvään tuomioon, joten hovioikeuden ei sillä kertaa tarvinnut pohtia uuden sukupuolimerkinnän vaikutusta siviilipalveluksesta kieltäytymiseen.
Tämänhetkisestä tilanteesta Streng kokee, ettei aseistakieltäytyminen ole Ukrainan sodan vuoksi niin pinnalla kuin juuri sitä ennen. Hänen arvionsa mukaan Venäjän tilanne heijastuu vielä vuosien ajan asevelvollisuuteen ja aseistakieltäytymiseen.
“Rauhantyötä tarvitaan aina”, hän kuitenkin muistuttaa.
