Teksti ja kuva: Janne Niemelä
War Resisters International tuo yhteen antimilitaristeja eri puolilta maailmaa. Aseistakieltäytyjäliitto oli marraskuussa mukana kattojärjestön kokouksessa, jossa keskusteltiin kansainvälisestä yhteistyöstä asevarustelua ja sotaa vastaan.
Maailman antimilitarististen järjestöjen kansainvälinen kattojärjestö War Resisters International (WRI) kokoontuu säännöllisesti yhdistämään antimilitaristeja ja aseistakieltäytyjiä ympäri maailmaa. Aseistakieltäytyjäliitto on pitkään ollut aktiivinen WRI-jäsenjärjestö, ja tänäkin vuonna päätimme lähettää edustajan kokoukseen, joka järjestettiin Barcelonassa marraskuussa.
Innostuneena kokemuksestani AKL:n aikaisemmasta Kööpenhaminan-matkasta viime vuoden helmikuussa otin Kataloniaan suuntautuvan matkan mielelläni vastaan. Olisin halunnut kulkea maata pitkin Barcelonaan, mutta opintoihin liittyvien kiireiden vuoksi en voinut ottaa liian pitkää taukoa keskellä marraskuuta. Niinpä nappasin lennon kohti Barcelonaa ja taitoin kotimatkan junalla, bussilla ja lautalla.
Lentämiseen tottumattomana olin vähän shokissa yhtäkkisestä siirtymästä Helsingin jääkylmästä ja lumisesta aamusta Barcelonan aurinkoiseen keskipäivään. Kesäisestä tunnelmasta huolimatta sain kiittää menneisyyden itseäni, joka oli ymmärtänyt pakata mukaan pipon, lapaset, kaulahuivin ja pitkät kalsarit, sillä illat ja yöt olivat Kataloniassa hyytäviä. Vaatetuksen lisäksi toin Barcelonaan tietysti Aseistakieltäytyjäliiton terveiset ja Suomen militarisoitumisen tilannekatsauksen.
Kokouspöydän ääressä maailmanrauhan puolesta
Neljän päivän kokoontuminen Barcelonassa käsitti WRI:n valtuuston (eng. council) kokouksen ja erilaisia strategiakokouksia. WRI:n jäsenjärjestöjen edustajat pääsevät vaikuttamaan kansainvälisen kattojärjestön yhteisiin asioihin vuosittain kokoontuvan valtuuston kautta.
Tämän vuoden kokouksen asialistalla olivat budjetin tarkastelu ja kattojärjestön sisäisten kommunikaatiokanavien kehittäminen. Erityisenä asiana kokouksessa nostettiin esille nuorten osallistuminen kansainväliseen rauhantoimintaan. Suosituksi ehdotukseksi nousi WRI:n alla toimivien nuorisojärjestöjen yhteen tuominen oman nuorisofoorumin kautta. Tällaisen WRI:n sisäisen foorumin perustamista tullaan suunnittelemaan kevään mittaan. Aseistakieltäytyjäliitto on mukana nuorisofoorumin luomisessa, joten pysykää korvat höröllä asian suhteen! Kansainvälistä yhteistyötä luvassa.
Puhuttelevana keskustelunaiheena pintaan nousi globaalin etelän ja globaalin pohjoisen yhteistyö kansainvälisessä järjestötoiminnassa. Kokouksessa oli edustajia ympäri maailmaa: Euroopan ja Pohjois-Amerikan lisäksi heitä oli esimerkiksi Sudanista, Kolumbiasta, Israelista ja Etelä-Koreasta. Edustajat toivat esiin, kuinka ilmastokriisi uhkaa globaalia etelää eri tavalla kuin länsimaita, ja neokolonialismin alla elävien maiden poliittinen ympäristö tekee aktivistien toiminnasta haastavaa. Tästä syystä korostettiin, että meidän tulee ottaa huomioon erilaiset tilanteemme, ennen kuin voimme onnistua yhteistyössä maailmanlaajuisen aseistariisunnan, kehityksen ja rauhan puolesta.
Kansainväliset edustajat olivat uteliaita Aseistakieltäytyjäliiton toiminnasta. Suomen militarisoitumisen, NATO-jäsenyyden ja siviilipalveluslain uudistuksen lisäksi myös suomalaisen rauhantyön positiiviset uutiset kiinnostivat kansainvälistä yleisöä. Rauhankahvila Fredrika sai suuret suosionosoitukset.
Iltaisin keräännyimme julkisen yleisön kanssa paneelikeskustelujen, luentojen ja dokumenttielokuvan pariin. Sudanin edustaja kertoi kotimaansa myrskyisästä sotatilanteesta ja siitä, kuinka Bana Group tekee rauhantyötä maailman suurimman humanitaarisen kriisin keskellä. Kuulimme ajankohtaisia uutisia myös Palestiinan tilanteesta. Erityisen mieleenpainuvana palestiinalainen edustaja kehotti eurooppalaisia pohtimaan, kuinka paljon valtiomme ja yrityksemme yhä tukevat Israelin sotavoimia 80 vuoden palestiinalaisalueiden miehityksen ja sorron jälkeen. Niin kauan kuin Israelin tuki jatkuu, ei rauhaa voida saavuttaa eikä oikeudenmukaista tulevaisuutta ole näköpiirissä.
Tämän ohella osallistuimme Barcelonan kaduilla järjestettyihin mielenosoituksiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja myöhemmin palestiinalaisalueiden miehityksen lopettamisen puolesta. Yllättävää ja koskettavaa oli se, kuinka kokonaisia perheitä liittyi mielenosoituksiin yhdessä. Kadulla marssiessa sai kuvan, että täällä niin lapset, nuoret, aikuiset kuin vanhuksetkin ovat kiinnostuneita ja osallistuvia kaupungin asukkaita, jotka protestoivat yhdessä yhteisen asian puolesta. Tällaista toivoisin näkeväni useammin Suomessakin!
Mutkia kotimatkalla, mutta perille päästiin
Takana oli ankara viikko täynnä keskustelua ja keskittymistä, tutustumisia ja tunnelmointia, kahvittelua ja kaljoittelua, kun hyppäsin suoraan junaan Barcelonasta Pariisiin. Kuinka ollakaan, heti kun astuin rakkauden kaupungin maaperälle, loppuun asti kulutettu kehoni petti, ja vietin kotimatkan vilustuneena ja hytisevänä matkalaisena.
Tällainen vastoinkäyminen ei kuitenkaan estänyt minua osallistumasta läpikulkumatkallani Berliinissä saksalaisen asevelvollisuuden vastaiseen mielenosoitukseen, jota järjestivät koululaiset ja rauhanjärjestöt. Samalla kun kouluikäiset lapset ja nuoret ympäri Saksaa marssivat ulos kouluistaan vastustaakseen parlamentin ehdotusta asepalveluksen palauttamisesta voimaan, kokoontuivat rauhanjärjestöt Bundestagin eteen banderollien kanssa.
Kotimatkani meinasi mennä täysin pilalle, kun junayhteys Berliinistä Hampuriin peruttiin, enkä kerennyt Hampurin-Tukholman yöbussiin. Sain kuitenkin korvaavan yhteyden, joka kerkesi kiikuttaa minut vuorokaudessa Tukholmaan, ennen kuin lauttani lähti kohti Helsinkiä. Menetyksiltä en välttänyt: matkan aikana hukkasin toisen lapasen, pitkät kalsarit ja kännykänlaturin. Sen sijaan toin mukanani kotiin paljon uutta intoa aktivismiin ja inspiraatiota Aseistakieltäytyjäliiton tulevaan toimintaan. Matka muistutti, että olemme osa kansainvälistä yhteisöä rauhanomaisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.
