Teksti ja kuvat: Marko Vuorinen
Yhdysvalloissa rauhasta on vaikea puhua ilman puhetta sodasta. Yhdysvaltojen aseellinen rooli eri puolilla maailmaa käytävissä konflikteissa sekä yleinen ase- ja väkivaltakeskeisyys ovat näkyvä osa yleistä kansallista kulttuuria.
Kahdeksankymmentäluvulta lähtien ja edelleen tänään Yhdysvaltojen poliittisen johdon käsitys rauhasta on ollut hyvin militaristinen riippumatta siitä, kuka maata on hallinnut. 1980-luvulla kahdeksan vuotta presidenttinä toiminut Ronald Reagan linjasi, että kansallisen rauhan Yhdysvalloille turvaa vain se, että maalla on niin ylivoimaiset sota- ja puolustusvoimat, ettei kukaan uskalla haastaa sitä.
Samaan aikaan ja lukuisia sukupolvia kestäneen työn tuloksena Yhdysvaltojen konservatiivinen poliittinen johto on onnistuneesti sementoinut militaristisen ajattelun osaksi maan identiteettiä. Asevoimien koosta ja suorituskyvystä on tehty yleinen kansallisen vahvuuden ja vallan mittari.
Yhdysvaltojen suhde militarismiin on silti vivahteikkaampi kuin miltä se yhdellä vilkaisulla näyttää. Maan alkuhistoria sisältää lukuisia sotilaallisen voimankäytön vastaisia ajatuksia.
Yhdysvaltain vapaussodan jälkimainingeissa maassa vastustettiin laajasti rauhanajan armeijan olemassaoloa. Maan perustuslain kirjoittajiin lukeutunut ja Yhdysvaltain kolmantena presidenttinä toiminut Thomas Jefferson kirjoitti, ettei maalla tulisi olla maavoimia sisältävää armeijaa, vaan ainoastaan rajalliset merivoimat torjumassa ulkoa mahdollisesti kohdistuvia uhkia. Maavoimat johtaisivat hänen mukaansa tarpeettomaan verenvuodatukseen ja vaarantaisivat maan sisäisen turvallisuuden. Yhdysvaltain perustuslain isänä tunnettu James Madison ei ollut edes varma, onko maan ylintä lainsäädäntävaltaa edustavalla kongressilla valtuuksia perustaa pysyvää armeijaa. Historiankirjoitus toki mainitsee, etteivät kyseiset henkilöt myöhemmin pysyneet kannoissaan.
Sodanvastainen ajattelu on ollut Yhdysvalloissa suositumpaa aina välittömästi sotien tai konfliktien jälkeen. Maailmansodat, Vietnamin sota ja hyökkäyssota Irakiin lisäsivät antimilitaristista keskustelua yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä toimii Palestiinan kansanmurha.
Yhdysvaltojen nykyisen sodanvastaisen liikkeen näkyviin osapuoliin lukeutuvat maan lukuisat sotaveteraanien rauhanjärjestöt. Yli kuusi prosenttia Yhdysvaltojen kokonaisväestöstä on tällä hetkellä sotaveteraaneja, mikä tarkoittaa reilua 16 miljoonaa ihmistä. Vaikka elossa on sotaveteraaneja monista sodista ja konflikteista aina toisesta maailmansodasta lähtien, kertoo veteraanien määrä omaa karua kieltään sodan näkyvyydestä yhdysvaltalaisessa arjessa. Suhteutettuna esimerkiksi maan työttömyysasteeseen sotaveteraaneja on paljon: Yhdysvaltojen työttömyysprosentti oli vuoden 2024 lopulla 4,2 %.
Sotaveteraanien rauhanjärjestöjen olemassaolo on lisännyt sodanvastaiseen keskusteluun Yhdysvalloissa merkittävän osapuolen. Maan kulttuurissa elää syvälle juurtunut kunnioitus sotatoimissa olleita kohtaan, eikä heitä tule arvostella. Antimilitaristinen sotaveteraani on vaikea vastus militaristista maailmankatsomusta puolustaville.
Yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista antimilitaristisista veteraanijärjestöistä on Veterans for Peace, joka on toiminut vuodesta 1985. Sen jäsenistö koostuu etenkin toisessa maailmansodassa, Koreassa, Vietnamissa ja Irakissa palvelleista sotilaista. Monet lukuisista veteraanien rauhanjärjestöistä saivat alkunsa käynnissä olleen sodan aikana tai heti sen jälkeen. Esimerkiksi perinteikäs Vietnam Veterans Against the War -järjestö perustettiin Vietnamin sodan aikana vuonna 1967 ääneksi sotaveteraaneista, jotka vastustivat sotaa.
Yhdysvaltojen suhdetta antimilitarismiin ei voi käsitellä mainitsematta jokaiselle sen kansalaiselle perustuslaissa taattua oikeutta kantaa asetta. Vaikka osavaltioiden kesken on suuria eroja, keskimäärin useampi kuin joka kolmas yhdysvaltalainen omistaa aseen. Aseenkanto-oikeuden vuoksi yhdysvaltalainen militarismi ei ole pelkkä poliittinen kysymys, vaan osa kansakunnan tarinaa, joka ulottuu ruokapöydistä maan ylimpään poliittiseen johtoon asti.
