Vaikka Suomessa transsukupuolisten asema onkin parantunut vuoden 2023 uuden translain myötä, on asevelvollisuuslaki yhä kankea kuin rautatanko. Yksinkertaisesti: juridinen mies on asevelvollinen, nainen taas ei.
Kirjoittanut: Janne Niemelä
Kysymykseen transsukupuolisen asevelvollisuudesta on lain näkökulmasta selkeä vastaus. Täysi-ikäinen Suomen kansalainen, jonka juridisen eli oikeudellisen sukupuolen merkintä on väestörekisterissä M (male, mies) on asevelvollisuuslain mukaan asevelvollinen 60-vuotiaaksi saakka, ellei saa tietyistä syistä vapautusta. Asepalvelus tulee suorittaa 29 ikävuoteen mennessä. Asevelvollisuuslaki ei käsittele lainkaan juridisia naisia, eli Suomen kansalaisia, joiden juridisen sukupuolen merkintä on väestörekisterissä F (female, nainen.) Naisten vapaaehtoista asepalvelusta määrää kokonaan eri laki.
Koska Suomen laki ei tunnista muita sukupuolimerkintöjä kuin M ja F, asettaa laki transsukupuoliset karuun, mutta yksinkertaiseen tilanteeseen. Transmiehet tulevat asevelvollisiksi vahvistaessaan juridisen sukupuolensa, kun taas saman asian tekevät transnaiset menettävät asevelvollisuutensa. Vuonna 2023 saavutettu translain uudistus, jonka myötä oman sukupuolimerkintänsä on saanut vahvistaa omalla ilmoituksella ilman lääketieteellistä selvitystä, korostaa asevelvollisuuslain epäkohtia. Oman ilmoituksen myötä voi siis joko menettää kansalaisvelvollisuuden tai saada uuden sellaisen. Muunsukupuolisen asema taas riippuu täysin hänen juridisesta sukupuolimerkinnästään.
Asevelvollisuuslain mukaan asevelvollinen voidaan kuitenkin vapauttaa palveluksesta rauhan aikana terveydellisistä syistä. Puolustusvoimien käyttämässä termistössä puhutaan “palveluskelpoisuudesta.” Jos asevelvollista ei todeta palveluskelpoiseksi, ei hänen tällöin tarvitse lainkaan suorittaa asepalvelusta eli kansankielellä inttiä. Jopa joka kolmannes saa vapautuksen palveluksesta tätä kautta, eli niinsanotusti “saa c-paperit.” Tällöin ei myöskään tarvitse suorittaa asepalvelusta korvaavaa siviilipalvelusta.
Voiko transsukupuolinen saada vapautuksen palveluksesta rauhan aikana vedoten omaan transsukupuolisuutensa terveydellisenä perusteluna? Kysyimme tätä asiaa Uudenmaan aluetoimistolta, ja saimme vastauksen suoraan Pääesikunnan mediapalvelulta. Vastausten koostamiseen osallistui asiantuntijoita Sotilaslääketieteen keskuksesta ja Maavoimista.
Vastauksessa korostetaan sitä, ettei transsukupuolisuus itsessään ole peruste palveluskelpoisuuden hylkäämiselle. Vaikka transsukupuolisella olisikin virallinen diagnoosi omasta transsukupuolisuudestaan (ICD-10 F64.0), niin tämä ei kuitenkaan lukeudu niihin lääketieteellisiin (mukaan lukien mielenterveydellisiin) syihin, joiden perusteella palveluksesta voidaan vapauttaa. Sukupuolenkorjausprosessi voi kuitenkin sallia vapautuksen määräajaksi: “Mikäli henkilön sukupuolenkorjausprosessi on kesken tai vasta alkamassa, voidaan käyttää tarvittaessa E-luokkaa 1-2(-3) vuotta. Tilanne voi olla henkilölle henkisesti kuormittava, joten E-luokka voi olla järkevä siihen asti, kunnes tutkimukset ja hoidot (jotka voivat olla sekä hormonihoitoja että leikkaushoitoja tilanteesta ja henkilön toiveista riippuen) on saatu valmiiksi tai ainakin suunniteltua. Tämän jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan”, kirjoittaa Pääesikunnan mediapalvelu. E-luokalla viitataan siis Puolustusvoimien käyttämän palveluskelpoisuuden luokitusmenetelmän viidenteen luokkaan, jossa asevelvollinen vapautetaan palveluksesta määräajaksi.
Pääesikunnan mediapalvelulta saatu vastaus tuo esiin myös sen, että jokainen yksilö harkitaan tapauskohtaisesti, ja että yksilön tilanteen kokonaisarvio ja toimintakyky ovat olennaisessa asemassa lääkärin tehdessä esitystä. Jokaisen terveystilanne arvioidaan siis kokonaisuutena, eikä lääkäreillä tai aluetoimistoilla ole mitään erityistä protokollaa nimenomaan transsukupuolisten kohdelusta.
Transsukupuolisen palveluskelpoisuus voidaan hylätä samoista syistä, kuin kenen tahansa muunkin tapauksessa. Vapautuksen antavia terveydellisiä syitä on varsin monenlaisia, ja mielenterveydellisissäkin syissä on paljon tulkinnanvaraa. Asiasta kiinnostuneet voivat tutkia esimerkiksi Puolustusvoimien Terveystarkastusohjetta. Se on netissä luettavissa oleva julkinen materiaali. Kyseisen jykevän paketin selaaminen vaatii sopivasti sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta.
Juridisen sukupuolensa mieheksi vahvistava voi siis odottaa sitä, että Puolustusvoimat tulee ottamaan häneen yhteyttä asepalvelukseen liittyen, ja ettei lääkärintarkastuksessa pelkän transsukupuolisuuden pitäisi olla peruste palveluskelpoisuuden hylkäämiselle. Sen sijaan yksilö pitäisi lääkärintarkastuksessa arvioida kokonaisuutena tarkastellen kaikkia terveydellisiä puolia. Aluetoimiston ei kuitenkaan ole pakko noudattaa lääkärin esitystä palveluskelpoisuuteen liittyen, koska aluetoimistolla on lopullinen valta määrätä jokaisen asevelvollisen palveluskelpoisuudesta. Mikäli sukupuolimerkintänsä vahvistaa vasta sen vuoden jälkeen, jolloin täytti 29 vuotta, ei asepalvelusta tarvitse suorittaa lainkaan.
Transnainen taas on asevelvollinen siihen asti, kunnes vahvistaa oman sukupuolimerkintänsä naiseksi. Mikäli sukupuolimerkinnän vahvistaa sen jälkeen, kun on jo suorittanut ase- tai siviilipalveluksen, saa reservistä ja siviilivarannosta poistua omalla ilmoituksella. Tämä perustuu siihen, että juridisen miehen suorittama asepalvelus on lain näkökulmasta eri asia kuin naisen vapaaehtoinen asepalvelus. Vaikka olisikin suorittanut “miesten asepalveluksen” aikaisemmin elämässään, ei sitä määrittävää lakia voida enää soveltaa sukupuolensa naiseksi vahvistaneeseen. Aseistakieltäytyjäliitto teki asiasta lehdistötiedotteen 1.12.2023.
Suomen hallitus on 10.7.2025 esittänyt muutosta asevelvollisuuslakiin, joka tarkentaisi niiden henkilöiden asemaa, jotka vahvistavat sukupuolensa kesken asepalveluksen tai reservissä ollessaan. Esityksen syynä on epäselvyys esimerkiksi siitä, mitä lakia tulisi soveltaa henkilöön, joka on suorittanut asepalveluksen ja myöhemmin korjannut sukupuolensa naiseksi. Esitys mahdollistaisi asepalveluksen jatkamisen ja reserviin kuulumisen, vaikka sukupuoli vahvistettaisiin naiseksi. Nykytilanteessa asian pitäisi edetä lain mukaan niin, että sukupuolensa naiseksi vahvistanut keskeyttää palveluksensa ja sen jälkeen halutessaan hakee naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Vastavuoroisesti ehdotus mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jatkumisen keskeytyksettä varusmiespalveluksena, mikäli sukupuoli vahvistettaisiin sen aikana mieheksi. Nähtäväksi jää, kuinka asia etenee, ja kuinka tämä tulisi käytännössä näkymään. Esityksen mukaan transnainen kuitenkin saisi edelleen halutessaan poistua kesken palveluksen tai erota reservistä omalla ilmoituksella.
Tämä artikkeli on kirjoitettu lähinnä siitä tuskastuksesta, ettei transsukupuolisten asevelvollisuudesta löydy mistään mitään selkeää tietoa. Toivottavasti tämä avaa joitain asioita ja auttaa niin nuorten kuin varttuneempienkin transsukupuolisten asemaa. Huomaathan, että tässä jutussa on käsitelty vain sitä, kuinka transsukupuolisia pitäisi kohdella lain näkökulmasta. Käytännön elämässä asiathan eivät välttämättä etene näin, vaan transsukupuoliset kohtaavat rakenteellista syrjintää ja epäjohdonmukaista kohtelua kaikkialla.
Oletko käynyt transsukupuolisena kutsunnoissa tai onko palveluskelpoisuuttasi tutkittu lääkärintarkastuksessa? Onko sinua kohdeltu niin kuin Pääesikunta antaa ymmärtää, että transsukupuolisia tulisi kohdella? Oletko kohdannut transsukupuolisena syrjintää Puolustusvoimien taholta? Ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon (toimisto[at]akl-web.fi) ja kerro kokemuksistasi! Keräämme koosteen kerätyistä vastauksista ja julkaisemme jutun transsukupuolisten kohtelusta suomalaisessa asevelvollisuusjärjestelmässä kaikkine risuine ja ruusuineen. Kaikki epäkohdat on syytä tuoda rohkeasti päivänvaloon, jotta voimme yhdessä vaatia muutosta. Vinkkaa asiasta myös kaverille ja sukulaiselle, että saamme monipuolisesti vastauksia.
