Suomalais-norjalainen aseteollisuuden konserni Nammo on nostettu viime aikoina tikun nokkaan aseviennistä konfliktialueille ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Kansanmurhan jatkuessa Palestiinassa erityisen huomion kohteena ovat olleet Gazasta löytyneet Nammon singot. Antimilitaristin selvitys nostaa esiin myös muita arveluttavia vientipäätöksiä.
Ensin norjalaismedian haastattelemat asiantuntijat tunnistivat Nammon M72-sinkoja Israelin armeijan Gazasta julkaisemista kuvista tammikuussa 2025 (Børsen 24.1.2025: Eksperter: Gaza-bilder viser Nammo-våpen), sitten maan yleisradioyhtiön NRK:n juttu Nammon M-141-singoista Gazassa maaliskussa 2025 rikkoi uutiskynnyksen myös Suomessa.
M72-singot ovat käytettävissä olevien tietojen perusteella todennäköisesti Nammon amerikkalaisen tytäryhtiön Nammo Talleyn Arizonassa valmistamia. Niitä on toimitettu Israeliin Yhdysvaltain asevientiviranomaisen tiedotteen mukaan ainakin vuonna 2008 (Defense Security Cooperation Agency, 9.9.2008: Israel - M72A7 Light Anti-Armor Weapons (LAAWs)). Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan M-141 sinkoja taas vietiin Yhdysvalloista Gazaan niinkin myöhään kuin lokakuussa 2023 (Bloomberg, 14.11.2023: US Is Quietly Sending Israel More Ammunition, Missiles).
Ylen haastattelussa tämän vuoden maaliskuussa (Yle 6.3.2025: NRK hittade Nammos vapen i Gaza) Nammon hallituksen varapuheenjohtaja Esa Rautalinko vetosi jälkimmäisistä singoista puhuttaessa juuri siihen, että ne on valmistettu Yhdysvalloissa ja myyty maan hallinnolle jo yli 10 vuotta sitten, mistä ne sitten on myöhemmin annettu eteenpäin Israeliin.
Rautalinko ei nähnyt Nammon toiminnassa moraalista ongelmaa: hänen mukaansa sellainen olisi syntynyt vasta, jos aseita valmistettaisiin toimitettavaksi Gazan sota-alueelle nykytilanteessa. Vuosikymmenten mittainen kansainvälisen oikeuden vastainen miehitys ja aiemmat ihmisoikeusrikkomukset eivät siis vielä riittäneet Nammolle syyksi välttää asevientiä Israeliin.
Aseteollisuus ei näytä olevan kiinnostunut yritysvastuusta
Rautalingon ohella myös Nammon norjalainen konsernijohtaja Morten Brandtzæg kommentoi Suomessa käytyä keskustelua Nammon aseviennistä elokuussa 2025: “Sitä voi ajatella, voisiko Nammo rikkoa käytännön ja yrittää soveltaa politiikkaa. Tulisiko Nammon itse päättää, mihin maihin se ei myisi. Olisi hyvin vaarallista, jos aseteollisuus alkaisi poliittiseksi. Jos tekisimme niin, rikkoisimme hallitusten ja poliitikkojen kontrollin asevientiin”, Brandtzæg sanoi Ylen haastattelussa (Yle 30.8.2025: Nammon johtaja antoi Ylelle harvinaisen haastattelun: ”Kapasiteettia vähennettiin syvän rauhan aikana liikaa”).
Antimilitaristin haastattelema Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen suhtautuu konsernijohtajan kommentteihin kaksijakoisesti. “Tavallaan asia on tietysti juuri näin. On viranomaisten ja poliitikkojen tehtävä arvioida sitä, mitkä maat ovat sellaisia, että niihin voi aseita viedä. Kyllä ensisijainen vastuu on mielestäni selvästi heillä”, Paasonen toteaa.
“Toisaalta nykyään ajatellaan, että yrityksillä on myös yritysvastuuta, joka menee lain minimitason yli. Voidaan odottaa, että yritykset noudattavat eettisiä periaatteita, vaikka laki ei kaikkia yksityiskohtia vaatisikaan. Jos odotamme tätä vaikkapa vaateketjuilta, miksei myös aseteollisuudelta.”
Lisäksi Paasonen huomauttaa, ettei aseteollisuus läheskään aina tyydy tyynesti odottamaan, millaisia asevientilupia valtionhallinto myöntää, vaan lobbaa aktiivisesti vientilupien myöntämisen puolesta. Esimerkiksi hän nostaa tavan, jolla Sako painosti valtionjohtoa viime vuosikymmenellä myöntämään sotilaskiväärien vientilupia ilmeisesti ainakin Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin uhkaamalla siirtää tuotantoaan pois Suomesta.
“Jos samaan aikaan lobataan lupien puolesta ja toisaalta todetaan, että vastuu on kokonaan valtiolla, siinä on ristiriita”, Paasonen sanoo, painottaen kuitenkin, ettei tiedä tarkemmin millaista lobbausta juuri Nammo on harjoittanut.
Diktatuurien oppositiota hengiltä sinivalkoisin patruunoin?
Viime elokuussa mielenosoittajat sulkivat Nammon Laukaan tehtaalle vievän tien (kts Antimilitaristin uutinen aiheesta). Aktiosta tiedottanut PATRIArkaatti palasiksi -ryhmä on syyttänyt Nammoa suoraan Suomesta tapahtuvasta sotilastarvikkeiden viennistä useisiin autoritaarisiin ja ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
“Patruunoita viedään Suomen hallituksen hyväksynnällä suuria määriä myös Kurdistania miehittävään Turkkiin ja brutaaliin Jemenin sotaan osallistuneisiin Arabiemiraatteihin. Suomalainen ‘puolustustarvikeyhtiö’ on hankkinut luvan viedä 250 000 luotia ja 100 000 patruunaa Bahrainiin, joka on Freedom Housen raportin mukaan ‘yksi Lähi-idän pahimmista sortovaltioista’. Testikäyttöön patruunoita on annettu myös Kuwaitin ja Omanin autoritaarisille monarkioille”, ryhmän lehdistötiedotteessa sanotaan.
Antimilitaristin puolustusministeriöltä pyytämien Nammon voimassaolevien asevientilupien perusteella aktivistien syytöksillä on myös katetta – vientilupia on todella annettu mainitulla tavalla kaikkiin mainittuihin maihin.
Kari Paasonen toteaa, että Turkki on NATO-maa ja käyttänyt asevientikysymyksiä painostuskeinona, esimerkiksi Ruotsin ja Suomen NATO-jäsenyyksien hyväksymisen yhteydessä. “Tämä tekee tilanteesta hankalan, koska kansainvälistä oikeutta ja EU:n yhteistä asevientilinjaa pitäisi noudattaa; nämä eivät ole asioita, joista tulisi neuvotella.”
“Kaiken kaikkiaan tämä kuulostaa riskialttiilta ja osin kyseenalaiselta. On vaikea suoraan arvioida, rikkoisiko tämä Suomen kansainvälisiä velvoitteita, koska ratkaisevaa on, millaisia patruunoita tarkalleen viedään ja kenelle. Jos esimerkiksi yritys haluaisi viedä tarkkuuskiväärin patruunoita viranomaiselle, joka on ampunut tarkkuuskiväärillä mielenosoittajia, vientiluvan myöntäminen olisi lähtökohtaisesti velvoitteiden vastaista.” Paasonen muistuttaa myös, että muun muassa Turkki on maa, jossa on käytetty aseita mielenosoittajia vastaan ainakin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Vaikka asevientiä ohjaa muun muassa kansainvälinen asekauppasopimus (ATT), Paasonen korostaa vientipäätösten olevan viime kädessä polittiisia. Päätösten valmistelun kannalta hän näkee ongelmaksi sen, että puolustusministeriöllä on kaksi osin ristiriitaista roolia: sen pitää yhtäältä edistää suomalaista puolustusteollisuutta ja toisaalta rajoittaa vientiä, jos kohdemaat ovat kyseenalaisia.
“Myös ulkoministeriö antaa lausunnon siitä, onko vienti Suomen linjan mukaista. On nähty, että kielteisiä lausuntoja annetaan melko harvoin. On ollut myös joitakin tapauksia, joissa ulkoministeriö antoi kielteisen lausunnon, mutta hallitus päätti silti myöntää luvan. Se kertoo siitä, että lopulta kyse on poliittisista valinnoista ja vastuusta.”
Aseviennin salaamispäätökset avoimuuden esteenä
Nammon omistavat puoliksi Norjan valtio ja suomalainen Patria. Patriasta 51% omistaa Suomen valtio: loput kuuluu norjalaiselle Kongsbergille, joka taas on puoliksi Norjan valtion, puoliksi yksityisten sijoittajien omistama.
Vahvan julkisen omistuksen vuoksi Nammon toimintaa on käsitelty myös eduskunnassa: Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan omistajaohjausministeri Joakim Strandille (RKP) elokuussa esittämä kirjallinen kysymys koski nimenomaan Gazasta löydettyjä Nammon sinkoja, yhtiön vaitonaista tiedotuslinjaa ja sitä, nauttiiko Esa Rautalinko edelleen ministerin luottamusta.
Strandin toimittama vastaus toistaa edellä esitellyn selityksen sinkojen päätymisestä Israeliin Yhdysvaltojen hallinnon päätöksellä. Se sisältää kuitenkin kiinnostavan muotoilun: “Nammon mukaan yhtiö ei ole sodan syttymisen jälkeen myynyt Israelin puolustusvoimille tuotteita, joilla olisi merkitystä kyseiselle sodankäynnille.”
Vastaus jättää avoimeksi sen, onko Nammo kuitenkin vienyt Israeliin jotain aseita kansanmurhan aikana, tai miten konserni arvioi sen ettei niillä olisi merkitystä sen toteuttamisessa. Puolustusministeriön antamista vientilupatiedoista ei löydy osviittaa sotilastarvikkeiden viennistä Nammon Suomen tehtailta suoraan Israeliin.
Valitettavasti julkisesti saatavilla olevat vientilupatiedot eivät välttämättä ole koko totuus: Suomi on alkanut salata osan asevientiluvista vuodesta 2021 alkaen (Yle 18.4.2025: Ylen selvitys paljastaa: Suomi alkoi kaikessa hiljaisuudessa salaamaan asevientiään). Yksi aktiivinen salauspäätösten pyytäjä on Ylen tietojen mukaan juuri Israel. Lisäksi vientilupien avulla ei voida varmuudella tutkia, voisiko Nammon Suomesta useisiin Israelia eriasteisesti tukeviin maihin viemiä luoteja, patruunoita tai ruutia päätyä ulkomaisten välikäsien kautta käytettäväksi Gazan tuhoamiseen, sinkojen tapaan.
Ulkomaisten medialähteiden valossa asevientiä suoraan Nammolta Israelille on joka tapauksessa tapahtunut aivan viime vuosinakin: Nammo-konsertiin kuuluva espanjalainen Nammo Palencia vei Israeliin ammuksia lähes miljoonan euron arvosta marraskuussa 2023, Espanjan hallituksen mukaan kylläkin vain testikäyttöön (The Diplomat in Spain 10.7.2024: Spain has bought weapons from Israel for 1,027 million euros since October 7).
Nammo ei ole toistaiseksi vastannut Antimilitaristin haastattelupyyntöön siitä, miten tämä sopii Esa Rautalingon Ylelle antamaan kommenttiin, jonka mukaan asevienti nykyisessä tilanteessa ei olisi hyväksyttävää.
TEKSTI: AKU KERVINEN
KUVA: PATRIArkaatti palasiksi
Linkkejä lähteisiin.
Israel Gets More Ammunition, Laser-Guided Missiles From US - Bloomberg
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011156845.html
Eksperter: Gaza-bilder viser Nammo-våpen
https://www.nrk.no/norge/xl/her-blir-nammo-vapen-funnet-pa-gazastripen-1.17253858
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_235+2025.aspx
