Vuosina 2023–2025 tyhjillään seisovien tilojen haltuunotto ja epävirallisten yhteisötilojen luominen on jälleen noussut Helsingissä konkreettiseksi vastaukseksi kaupungin eriarvoistumiseen ja tilapulaan. Yksi valtauksia järjestäneistä kollektiiveista on Kaaoskartano.
Teksti: Aku Kervinen
Kuvat: Kaaoskartano
“Mäyräkopla valtasi Meilahden kartanon 15.4.2024 Kuriton katujuhla -mielenosoituksen aikana, ja talolle mobilisoitiin ihmisiä mielenosoituksesta. Tilanteen taustalla olivat epäinhimilliset leikkaukset, joiden seurauksena asunnottomuus kasvaa”, Kaaoskartanosta kerrotaan kollektiivin perustamiseen johtaneista tapahtumista Antimilitaristille.
Ensimmäisenä iltana talolla pidettiin yleiskokous, jossa käsiteltiin valtauksen jatkoa. Kaaoskartano perustettiin kokouksessa, ja ryhmä jäi talolle pyörittämään sosiaalikeskusta.
"Antiautoritäärinen tila, jossa voidaan huolehtia toisistamme"
Vaikka Kaaoskartanon toiminta ei perustu mihinkään yhteen ideologiaan, on sen arvopohja selkeä: "Toimintamme on anarkistista, mutta jokainen on vastuussa omista ismeistään. Haluamme luoda yhteisön ja epäkaupallisen tilan, jossa voimme pitää huolta toisistamme."
Kollektiivi nojaa turvallisemman tilan ja antiautoritäärisyyden periaatteisiin, ja tavoitteena on konkreettinen vastarinta kaupungin tilapolitiikalle: "Mielestämme kaupungin pitäisi antaa tiloja kaupunkilaisten käyttöön sen sijaan, että niitä seisotetaan tyhjillään tai myydään rikkaille." Samalla kollektiivi ilmaisee tukensa globaaleille vapautusliikkeille: "Arvoihimme kuuluu lisäksi vapaa Palestiina."
Miltä valtaaminen sitten tuntuu osallistuneiden mielestä henkilökohtaisesti? Kaaoskartano painottaa, etteivät vastaajat voi puhua muuta kuin omasta puolestaan, mutta jotain yleisestä ilmapiiristä on kuitenkin mahdollista sanoa: “Monet ovat olleet sitä mieltä, että talonvaltaus on auttanut yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Taloilla on ollut kivaa hengata. Kansankeittiöstä saa ilmaisen lämpimän aterian ja taloilla on ollut monipuolista ohjelmaa."
Toiminta ei tietenkään ole aina kevyttä: "Vaikeaa on ollut kaupungin säätäminen. Tapahtumien järjestäminen ja kokoustaminen on välillä myös rankkaa."
Nihkeä viranomaiskoneisto, myötämieliset kaupunkilaiset
Viranomaiset eivät ole suhtautuneet toimintaan erityisen suopeasti. "Olemme toistuvasti yrittäneet neuvotella Helsingin kaupungin kanssa, mutta olemme vain saaneet tyhjiä lupauksia nuorisotoimelta." Mitään konkreettista nuorisotoimen lupaamien toimintatilojen suhteen ei ole tapahtunut.
"Kaupunkiympäristöpuolella taas meihin suhtaudutaan vihamielisesti. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ovat muun muassa kutsuneet meitä terroristeiksi."
Myös häätöprosessien kohdalla on ollut vakavia ongelmia: "Häädöistä kuuluisi päättää lautakunnassa, mutta yksittäiset isännöitsijät ovat häätäneet meidät omin päin eikä tämä ole ilmeisesti haitannut ylempiä tahoja."
Poliisin toiminta on kollektiivin mukaan muuttunut aggressiivisemmaksi: "Noin vuosi sitten kesti pidempään, että virka-apupyyntö tehtiin ja poliisi oikeasti hääti valtauksen. Lähiaikoina taas virka-apupyyntö on tullut hyvinkin pian ja poliisit ovat saapuneet paikalle heti." Erityisesti pääsiäisenä Kaivohuoneella tapahtunut häätö ei mennyt oppikirjan mukaan: "Virka-apupyyntöä ei ollut lainkaan, mutta poliisit silti tunkeutuivat taloon ja häätivät sen aggressiivisesti."
Suuri yleisö ei sen sijaan ole suhtautunut yhtä jyrkästi: "Pitkäaikaisemmilla valtauksilla olemme ehtineet jutella lähialueen asukkaiden ja käyttäjien kanssa, ja he ovat lähes kaikki suhtautuneet meihin positiivisesti. He ovat olleet iloisia, että tilat saavat käyttöä."
Sen sijaan median kohdalla tilanne on ollut ristiriitaisempi: Valtaajat kertovat lähettäneensä mediatiedotteita, joita ei kuitenkaan ole huomioitu. Heidän arvionsa mukaan media on kyllä ollut kiinnostunut ja uutisoinutkin valtauksista, mutta uutisissa on ollut paljon asiavirheitä ja valtaajien omaa näkökulmaa ei ole tuotu esiin oikeastaan lainkaan.
Suora toiminta osana radikaalia kaupunkipolitiikkaa
Kaaoskartano näkee itsensä osana laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää. "Talonvaltaaminen on suoraa toimintaa, jolla pyrimme painostamaan kaupunkia ja hallitusta. Suoran toiminnan kautta pääsee aidosti vaikuttamaan jatkuvasti, mikä ehkäisee apatiaa ja toivottomuuden tunnetta."
Luottamus edustuksellisiin vaikuttamiskeinoihin ei ole korkealla: "Ihmisten epäluottamus hallitusta kohtaan kasvaa, ja me emme halua odottaa seuraaviin vaaleihin asti."
Kaaoskartanon antiautoritäärisemman tilan periaatteet:
Järjestäydymme horisontaalisesti, ettei kellään kollektiivin jäsenellä ole valtaa toisen yli.
Ei luoda auktoriteetteja tai pyritä itse auktoriteettiasemaan.
Vältetään vastuun kasautumista yhdelle ihmiselle. Vältetään myös näkymättömän työn keräytymistä samoille, usein yhteiskunnallisesti feminisoiduille, ihmisille. Esimerkiksi fasilitoinnin ja muistareiden teon on oltava kaikkien harteilla.
Päätöksenteko perustuu konsensukseen ja tarvittaessa äänestykseen.
Jokainen mielipide on samanarvoinen. Varmistamme, että myös vähemmän äänessä olevat pystyvät vaikuttamaan tasapuolisesti.
Työryhmät ja yksittäiset ihmiset voivat toimia autonomisesti yhteisiä periaatteita noudattaen. Kaikkia koskevat päätökset tulee käydä läpi yhdessä. Ei sooloilla eikä tehdä yhteisiä päätöksiä omin päin.
Yleiskokoukset ja muu toiminta ovat lähtökohtaisesti avoimia. Pyrimme välttämään tiedon epätasajaosta johtuvaa vallan keskittymistä.
Tiedostetaan omia autoritäärisestä maailmasta opittuja käytösmalleja aktiivisesti ja pyritään irtautumaan niistä. No tankies, no cops!
Ei pimitetä tietoa toisilta. Vaikkei kaikkea tietoa välttämättä ole turvallista jakaa aina, liika vainoharhaisuus luo tiedon hierarkioita.
Ei kytätä toisten tekemisiä. Luotetaan tovereihin. Sinulla ei välttämättä ole oikeutta tietää kaikkea muiden tekemisistä.
Ei autoritäärisiä symboleja. Ei poliittisiin puolueisiin tai uskontoihin liittyvää toimintaa.
