Teksti: Tuukka Korpinen
Realismia on ymmärtää ainoan vaihtoehdon olevan riittävän iso mies ja ase. Tämän kaltainen kypsä maailmankuva vaatii käytännössä hyväksymään sorron osaksi vallitsevaa maailmanjärjestystä.
Yhteiskuntatieteilijä Cynthia Enloe on toistuvasti kysynyt, missä ovat naiset. Tämän kysymyksen vastaaminen on kuljettanut hänet erilaisiin tilanteisiin ja ympäri maapalloa. Kysymys voi aluksi tuntua erikoiselta, naisethan ovat kaikkialla ympärillämme. Enloe kuitenkin tarkentaa, että historia ja politiikka usein sivuuttaa naisten osallisuuden. Feministiä kiinnostaakin kaikki ne tarinat, jotka on hiljennetty sorrolla tai asetettu yksityisiksi, turhiksi tai epäpoliittisiksi. Malliesimerkkejä hiljennetyistä naisista löytyy historiasta laajasti, mutta erityisesti sodista. Virallisessa valtiollisissa kertomuksissa miehet sotivat ja naiset kestävät. Kestämistä taas ei olla pidetty pitkään kiinnostavana historiana. Naistenkin kesken on tilaa kovin rajatulle määrälle tarinoita, Suomessakin naisten sotatarinaa kertoo pitkälti juuri sotilasjärjestö Lotta Svärd.
Enloe on myös tunnettu siitä, että hän kyseenalaistaa sotien sukupuolineutraliteetin. Lähtökohtana sotaa pidetään koko yhteiskunnan taisteluna, kansalaisten sukupuolesta riippumatta. Enloe kuitenkin kysyy miksi juuri sotilaalliset kamppailut ovat koko kansankunnan taistelu, mutta naisten kamppailuja pidetään heidän ominaan. Naisten kamppailut pukeutumisen sääntelyä vastaan, perheväkivaltaa vastaan tai kehollisen itsemääräämisoikeuden puolesta ovat tuoneet naisten elämään paljon enemmän, kuin mitä sota. Yhtä lailla miesten, kuin naisten sotien uhrit ovat epäsuhtaisesti naisia. Naisille sota ei myöskään lopu sodan loppumiseen, vaan rintamalta palaavat traumatisoituneet miehet jatkavat sotaansa vielä kotirintamillaan. Enloe korostaa, ettei naisten poliittiset saavutukset ole välttämättömiä kehityskulkuja vaan taisteluita, joiden jälkeenkin säilyy taistelu saavutettujen oikeuksien säilyttämisestä.
Antimilitaristille tuntuukin olevan raivostuttavan tuttu Enloen kohtaama ja kritisoima ajatus kypsästä maailmankuvasta. ”Kypsässä maailmankuvassa” ajatellaan patriarkaatin olevan välttämätön elementti ihmisten tilassa. Tosiasioiden hyväksyminen onkin varmaan, jonkin asteinen kypsän maailmankuvan elementti. Harmi kyllä nykymaailmassa tosiasioiksi tarjotaan selvästi virheellisiä poliittisia sloganeita. Kun normaalista tulee synonyymi faktalle, vaikka se selvästi kuvaa vain vallanpitäjien tottumuksia ollaan kaukana kaikenlaisesta realismista. Politiikan tutkimuksessa realismilla ei tarkoitetakaan filosofian tapaan todellista tai edes toimivaa politiikkaa, vaan suurvaltapolitiikan sanelemien ehtojen noudattamista. Realismia on ymmärtää ainoan vaihtoehdon olevan riittävän iso mies ja ase. Tämän kaltainen kypsä maailmankuva vaatii käytännössä hyväksymään sorron osaksi vallitsevaa maailmanjärjestystä.
Cynthia Enloe kuitenkin itse painottaa olevansa filosofin sijaan, pikemminkin analyytikko. Hän pyrkii selittämään maailmaa eikä muodostamaan siitä teorioita. Millaisiin miehille tarjottaviin sukupuolirooleihin sotivissa maissa tukeudutaan? Millaisista naiseuden malleista valtion militarisointi on riippuvainen? Tällaisia kysymyksiä Enloe toivoisi pohdittavan. Sotien juurisyyt, todellinen hinta ja pitkälle kantautuvat seuraukset jäävät muuten pimentoon.
Cynthia Holden Enloe:
Syntynyt 16.4.1938 Amerikan Yhdysvalloissa.
Toiminut opettajana esimerkiksi Californian, Berkeleyn, Miamin, Clarkin, Harvardin yliopistoissa.
Piti Vietnamin sotaa erityisenä kimmokkeena feministiseen ajatteluun. Kirjoittanut lukuisia feminististä ulkopolitiikkaa käsitteleviä teoksia. Enloen uusin teos on 2024 julkaistu Feminismi ja Sota – 12 oppituntia.
Ajatuksen ituja -palstalla esitellään filosofien ja muiden ajattelijoiden kirjoituksia, ajatuksia ja tekoja, jotka liittyvät antimilitarismiin ja militarismiin, sotaan ja rauhaan, aktivismiin ja tottelemattomuuteen.
Kuvitus: Sofia Kivistö
